Huh hellettä!

Meillä on siitä mahtava mökki, että siellä ei ole koskaan kuuma. Itse mökissä siis. Männyt varjostavat mäen päällä tönöttävää, nyt jo kuusikymppistä rakennusta. Sisällä on viileää ja hämärää. Makuukamarin viileisiin lakanoihin on ihana pujahtaa päikkäreille kesken hellepäivän.

Alhaalla rannalla on sitten sitäkin kuumempi. Sinne paistaa aamupäivästä iltaseitsemään. Jaksoin makoilla siellä tunnin pari eilen ja ehkä puolisen tuntia tänään. Sitten mukavuudenhalu voitti, ja kannoin kirjani ja lehteni ylös varjoon. Olen vuosi vuodelta malttamattomampi auringossa hikoilija. No, iho kiittää vaikka kalpeampana pysyykin.

Aamupala nautitaan sään salliessa ulkona. Mökin terassille paistaa aurinko pitkälle iltapäivään. Huomaa A-P:n innovaatio: keitettyjen kananmunien jäähdyttämisastiana toimiva kuuppa!

Kesäkeitto

Söin eilen lempiruokaani kesäkeittoa ensimmäisen kerran tänä kesänä. Äiti oli löytänyt varhaisperunoita ja -porkkanoita ABC-huoltoaseman kaupasta (!) ja kutsui meidät keitolle. Täydelliseen kesäkeittoelämykseen kuuluu ehdottomasti ruisleipä ja oikea voi.

Tästä ei keitto parane!

Lehmäkortteja

Olen tänään kierrellyt itselleni uusissa blogeissa ja tehnyt kivoja löytöjä. Melkein harmittaa, kun moniin virtuaalisiin paikkoihin löytää niin "myöhään". Joihinkin liian myöhään: tykästyin esimerkiksi Sussun ja Sulo Lintusen yhteiseen pesään, mutta sitä ei enää päivitetä. No, tekijän uusi blogi vaikutti sekin ihan mukavalta.

Kuukin blogissa törmäsin tuttuihin lehmäkortteihin. Bloggaaja oli ihastunut juuri niihin samoihin, jotka minullakin on meijerin keittiössä kehystettyinä! Omani ostin läheiseltä huoltoasemalta.

Keittiön hylly on ostettu Kierrätyskeskus Ekomaasta viidellä eurolla.

Nam!

Ei me taideta lähteä mökille tänäänkään, otetaan vaan viltti kainaloon ja mennään pihalle lueskelemaan. Mökille sitten ensi viikolla, useammaksi päiväksi.

Meijeri on kovin hiljainen tänään: naapurit taitavat olla mökeillään tai muuten reissussa. Tai sitten ne ovat tehneet taikoja koko viime yön ja nukkuvat nyt pitkään;)

Juhannusruokana meillä syötiin eilen A-P:n tekemiä hampurilaisia. Sämpylät ostettiin kaupasta, mutta pihvit ja kastikkeen A-P teki itse Soppakauha.comin ohjetta mukaillen. Alkuperäisessä ohjeessa pihveihin ja kastikkeeseen tuli omenaa, mutta me jätettiin se pois. Juustokin unohtui, mutta paistetut kananmunat kruunasivat herkun!

Tässä A-P:n versio Soppakauha.comin reseptistä:

Hampurilaispihvit (6 annosta)
400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
1 prk creme bonjour cuisinea (valkosipuli)
suolaa ja mustapippuria
korppujauhoja

Hienonna sipuli ja kuullota se pehmeäksi öljytilkassa. Sekoita kulhossa jauhelihaan creme bonjour, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Lisää korppujauhoja sitomaan taikinaa. Anna taikinan tekeytyä hetki ja muotoile siitä uunipellille sopivan kokoisia pihvejä. Paista pihvit 200 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia.

Hampurilaiskastike (6 annosta)
1 prk kermaviiliä
2 rkl kapriksia hienonnettuna
tilkka sitruunamehua
1 rkl sinappia
1 rkl sokeria
suolaa ja pippuria
ruohosipulia

Sekoita kaikki aineet kastikkeeksi.

Lisäksi: sämpylät, salaattia, tomaattia, suolakurkkua ja paistettua kananmunaa.

Ihan tavallinen juhannus

Kerrottakoon heti kättelyssä, että en ole mikään juhannusihminen. Viihdyn mökillä paremmin yksin tai kaksin kuin isossa porukassa. Inhoan hyttysiä. Rakastan saunomista, mutta en osaa liittää siihen alkoholinkäyttöä, niin kuin en mökkielämään yleensäkään. Enkä erityisemmin tykkää makkarasta. Uimaan uskaltaudun ehkä elokuussa, jos silloinkaan.

Viime kesänä vietin juhannusta Zürichissa, missä sitä ei taidettu pahemmin noteerata. Sopi minulle. Tänä vuonna olemme A-P:n kanssa asiaankuuluvasti maalla, mutta pilvinen ja kolea sää ei houkuttele mökille, vaikka se olisi varttitunnin ajomatkan päässä meijeriltä. Aiomme pysyä kotona, puuhastella omiamme, syödä hyvin ja katsella elokuvia. Kuten minä tahansa perjantai-iltana. Jos aurinko tulee huomenna ihmisten ilmoille, sitten hurautamme mökille.

Meijerin olkkari.

Kalajuttu

1950-lukua henkiviä kalajuttuja on tullut viimeisen puolen vuoden aikana vastaan vähän siellä sun täällä. Hus & Hem-lehdessä oli huhtikuussa tämä Pernilla Hedin hieno kalakattaus, jonka Silli-kaitaliinaa olisi myyty keväällä Åhlensilla 29 kruunun (n. 3 euroa) hintaan. Eipä näkynyt silliliinoja Åhlensilla enää nyt kesäkuussa, kun kävin siellä kiertelemässä.

Olen kalastellut kala-aiheisia astioita, tarjottimia ja tekstiileitä myös verkosta (hih!). Kaikkiin olen törmännyt sattumalta. Tässä haaviin tarttunutta:

Kuvat ylhäältä alas:
Kattauskuva: Pernilla Hed, Hus & Hem 4/2010
Sinivalkoiset Herring-tuotteet: New House Textiles
Kala-astiat: SAAX -Ögongodis från 60-70 talet -blogista
Kalajuttu-pyyhkeet ja -essu: Lapuan Kankurit
Kalatarjotin: Design Torget

Paluu Skansenille

Tukholman Skansenilla oli muitakin bloggaajaa inspiroivia nähtävyyksiä kuin Konsum-putiikki. Piskuisessa siirtolapuutarhamökissä oli tarjolla sitä jo mainitsemaani konstailematonta nostalgiaa ja vaatimatonta arjen estetiikkaa. Kaikki lempielementtini olivat koossa: kolhiintunutta, kermanvalkoista emalia, tyhjiä lasipulloja, viikattuja keittiöpyyhkeitä ja pikkukukallista tapettia.

Ruotsalaiset ovat kovin luottavaisia: pienessä aarreaitassa sai käydä ja kummastella ilman että kukaan katsoi perään. Kokemus oli mukava, mutta sai toivomaan, etteivät pitkäkyntiset käyttäisi hyväkseen Skansenin huoletonta vartiointia.

Saltå Kvarn

Olin eilen kotimaisissa häissä vieraana, joten Victorian ja Danielin häähumu meni tyystin ohi. Yöllä katsoin pari tuntia Kuninkaallista hääiltaa, ja tänään tulevan koosteen aion katsoa. En siksi, että olisin monarkisti tai häähullu; jokin tässä tapahtumassa vain vetää puoleensa. Tuntuu siltä, että kyseessä on aito rakkaustarina ja sympaattinen Victoria on ansainnut onnensa pitkän ja kärsivällisen odottamisen jälkeen.

Ruotsi-teema jatkuu myös blogissa. Viimeviikkoisella Tukholman matkalla tuli taas kierreltyä ruokakaupoissa. Jauho- ja ryynihyllyjen kohdalla oli pakko kaivaa kamera laukusta ja kuvata nämä retrohenkiset pakkaukset kotiin- ja blogiintuomisiksi. Silläkin uhalla, että pitivät varmaan myymälävarkaana tai -vakoojana.

Kotona selvitin, että syötävien jauhopussien sisällön tuottaa Saltå Kvarn-niminen yritys, joka on harjoittanut biodynaamista viljelyä vuodesta 1964. Jauhojen lisäksi ekoyritys valmistaa monenlaisia luomuelintarvikkeita leivästä ja pastasta mehuihin ja viineihin. Saltå Kvarnilla on myös blogi.

Puutarha, 1960

Finlaysonin Puutarha-kuosi on niin sympaattinen, että toivoisin keksiväni sille jotain käyttöä meijerillä. Mutta ei tässä nyt oikein ole tarvetta uusille tekstiileille. Ihana se on silti, oikea hyvän mielen kuosi! Puutarhan on suunnitellut Aini Vaari vuonna 1960.

Tänä vuonna 190 vuotta täyttävä Finlayson on tuonut kauppoihin muitakin klassikkokuoseja eri vuosikymmeniltä. 1970-luvun kuoseista en innostu, mutta Sirkka Siven suunnittelema Paratiisi 1990-luvulta on aika herkullinen.

Kuvat Finlaysonin nettisivuilta.

Konsum

Tukholman Skansenilla on entisajan maitokauppa, josta sai aikoinaan ostaa maidon ja voin lisäksi mm. munia ja leipää. Nyt myynnissä oli vain karamelleja ja limonadia, mutta silti tiskin takana hääri myyjättäriä kaksin kappalein.

Oli ilahduttavaa huomata, että näinä tehokkuusajattelun aikoinakin pikkuruiseen kauppaan/museoon oli raaskittu palkata kaksi työntekijää. Vaikka iloisilla myyjillä ei ollut paljoa myytävää, heillä oli sitäkin enemmän aikaa ja energiaa rupatella kaupassa piipahtavien turistien kanssa ja kertoa uteliaille kaupan historiasta.

Konsum-kaupan tunnelma, värit ja esineet toivat heti mieleeni meijerin: kermanvalkoista, vihreää ja maitotonkan metallinharmaata, kolhiintunutta emalia ja konstailematonta nostalgiaa!

Hälsningar från Stockholm!

Tässä maistiaisia merellisestä Tukholmasta.
Lisää kuvia luvassa myöhemmin!