Gauriloff on sanonut, että elokuvan tarkoitus ei ole lopettaa lihansyöntiä. Minulle kävi kuitenkin niin, että astuttuani ulos elokuvateatterista tiesin, että en halua enää syödä toisia nisäkkäitä. Vaikka itse teurastamisen raadollisuus ei tullut minulle yllätyksenä, sikojen ja nautojen psyykkinen hätä hätkähdytti. Se oli niin samanlaista kuin meillä ihmisillä. Pelkoa, kauhua, itkua. En voinut olla ajattelematta keskitysleirejä ja muita ihmisten joukkoteurastuksia.
Nyt olen sitten ollut kaksi kuukautta ilman punaista lihaa. On liian aikaista sanoa, jääkö muutos pysyväksi, mutta ihan lupaavalta näyttää. Kalaa syön edelleen ja aion syödä jatkossakin. Kanaa olen syönyt muutaman kerran, mutta siitä voisin hyvin kuvitella luopuvani.
Havaintoja näiden kahden kuukauden ajalta:
* vaa'an mukaan en ole laihtunut, mutta olo on selvästi kevyempi
* kasviksia ja kalaa tulee tietysti syötyä paljon enemmän
* pihviä tai muitakaan tymäköitä liharuokia ei ole tehnyt kertaakaan mieli, mutta pepperonipizzaa olen himoinnut muutaman kerran
* ruo'asta ei tule enää ähkyä
* lihan himo onkin useimmiten roskaruoan (rasvan ja suolan) himoa; tarvittaessa siihen voi napostella jotain pientä suolaista, kuten sipsejä
* nälän tunne yllättää useammin kuin ennen; ilmeisesti en vielä osaa syödä tarpeeksi usein/ravitsevasti
* makeaa (etenkin suklaata) tulee syötyä enemmän, samoin muitakin välipaloja
(joskus huomaan syöväni suklaata nälkään!)
* ravintoloissa on nykyään tosi hyvin kasvisvaihtoehtoja, mutta maussa on toisinaan toivomisen varaa
* soijarouhe on aivan loistava jauhelihan korvike, ja esimerkiksi soijalasagne on minusta parempaa kuin tavallinen lasagne
* tammikuussa suupielet olivat auki, mutta en usko sen liittyneen lihan poisjättämiseen
Teissä lukijoissa on varmasti paljon kasvissyöjiä tai kasvispainotteisesti syöviä. Osaatteko antaa hyviä vinkkejä näihin muutamiin ongelmakohtiin? Mitä ja miten kannattaisi syödä, jotta nälän tunne ei pääsisi yllättämään iltaisin ja malttaisin pysyä poissa suklaakätköltäni?
24 kommenttia:
Vinkkejä en osaa antaa, mutta herrrkullisen näköinen ateria teillä ainakin on!
Minä saan suupielten haavaumia joskus matkoilla. Olen tilan yhdistänyt B-vitamiinin saannin vähenemiseen, kun sitä normaalisti saan ruisleivästä tai -puurosta. En tiedä onko oikea diagnoosi, mutta hoitokeino ainakin on terveellinen ja vaaraton.
Kunpa osaisinkin neuvoa, mutta en onnistu noissa ongelmakohdissa aina itsekään. Olen mahdoton syömään ruisleipää! En kykenisi vissiin mihinkään karppaustouhuun :D Marjat on aika hyvä karkkien korvike tai pähkinät. Ei nekään kyllä aina auta, mutta meillä syödään usein myös puolijäisiä puolukoita, mustikoita, karpaloita ;) Mies syö kyllä lihaa ja hänelle teen satunnaisesti liharuokaa.
Olen ollu ilman punaista lihaa ja kanaa 13-14 vuotta (kun ei enää edes oikein muista, niin kauan!). Tosin täytyy vähän vetää takaisin, kanaa syön jos nyt joku on tehnyt jonkun aterian ja se sattuu sitten olemaan kanaa. Itse en sitä osta. Kalankin suhteen olin monta vuotta ehdoton, en syönyt sitäkään. Nyt rakastan kalaa ja sitä on mukava onkia :) En enää halua jättää sitä pois, enkä koe sille tarvettakaan. Katson mahdollisuuksien mukaan, että mitä ja mistä kala on peräisin. Onneksi kesällä on järvet :) Jos söisin lihaa niin söisin todennäköisesti vain riistaa.
Kun jätin lihan pois, niin näin unia joissa vahingossa söin jotain nakkeja. Nyt ei edes tee mieli lihaa. Sitä aina kysellään, että tekeekö mieli. Ei tee, kun en edes oikein muista sen makua. Pakastesoijanakit on pop kesällä! :)
Hemoglobiini on mulla pysynyt aina tosi hyvänä. Siitä silloin 90-luvun lopulla varoiteltiin ja sillä, että kohta olet sairaalassa tuolla menolla. Nykyään asiat on niin toisin :) Se ei ole enää mikään ihmetyksen paikka jos joku ei lihaa syö.
Allekirjoitan kyllä tuonkin, että jos en heti nälkään saa ruokaa niin tulee syötyä jotain suklaata ja sitten ei enää olekaan nälkä. En tiedä liittyykö se mitenkään kasvisruokailuun vai siihen, että minulla ainakin ruokailuvälit tahtoo välillä käydä turhan pitkiksi. Pitäis syödä useammin.
Ihanaa! Kuinka usein sulle tulee nälkä? Mä oon ollut vege nyt 15 vuotta ja nälkä on n. 3 tunnin välein, mikä on musta ihan normaalia ja terveellistä syödä usein. Syön silti vain yhden lämpimän ruoan päivässä, mikä on hölmöä, mutta en ole oppinut enempään. Ei meillä lapsenakaan kahdesti syöty lämmintä. Aamulla syön puuroa ja ruisleipää juustolla. Lounasruoka sisältää aina jotakin proteiinipitoista (tofu, soijarouhe, linssi, papu tms.). Välipalat on leipää, rahkasmoothieta, jogurttia marjoilla tai mysliä maidolla. Salaatteja söin ennen vähän, mutta tein niitä etenkin viime vuonna. Niihin laitoin usein juustoa ja jotain hedelmää ja pähkinöitä paahdettuna.
Jos ulkona haluaa syödä, suosittelen ns. etnisiä ravintoloita tai kasvisravintoloita. Tavalliset Rossot sun muut lihaan keskittyvät paikat eivät todellakaan osaa tehdä hyvää kasvisruokaa.
Tässä mun toinen blogi, joka on tosin aika herkkupainoitteinen. Reseptivinkkejä on myös alalaidassa.
http://ruokapaivakirjat.blogspot.com/
Olemme olleet kasvis/kalansyöjiä iät ja ajat. Siihen on niin tottunut, että on vaikea antaa mitään neuvoja näin yhtäkkiä. Silloin aikoinaan kun lopetimme lihansyönnin, oli aika kova työ ottaa selville, kuinka ja mitä pitäisi syödä, nythän näitä ohjeita on netti täynnä. Silloin tällöin olen laittanut blogiini jonkun ohjeen, joskus käyn esimerkiksi täällä katsomassa ideoita ja hyllyhän minulla on täynnä kasviskeittokirjoja. Kerran silloin siirtymävaiheessa teki mieli wienerschnitzeliä, mutta se olikin sitten ainoa kerta.
Aivan kaikki, jotka meillä ovat saaneet kasvisruokaa sanovat hämmästellenkin, että maukasta on. Samaa ei voi sanoa ravintolassa tarjottavasta. Kasvisravintolat ovat tietenkin asia erikseen. Maku on todellakin tärkeä kasviruoassakin ja viimeksi eilen tein valmiiksi muutamaan pikkupurkkiin sekoituksen erilaisista mausteista ja omista yrteistä.
Vegaani-ruokavaliota olisi kyllä vaikeampi toteuttaa, sillä tässä meidän omassammehan voi syödä melkein mitä vain, kun vain liha on poissa. Puhdas lähiruoka on tietenkin selvä asia, luomutuotteet samoin.
Tässä ei tullut vastausta kysymykseesi, mutta innostuin, kun tämä aihe on minulle aina lähellä sydäntä.
Nonna, täytettyjä paprikoita, couscousia ja katkarapusalaattia :) Etenkin jälkimmäistä ollaan syöty viime aikoina paljon, ihanan raikasta mutta silti ruokaisaa.
Aija, minäkin olen aina yhdistänyt sen vitamiininpuutokseen, mutta nyt luin netistä (mm. Hyvä terveys-lehden joltain palstalta) että se ei johtuisikaan siitä. Ei kuulemma oikein tiedetä, mistä (mahdollisesti kuolaamisesta öisin!).
milla, en kykenisi minäkään, onneksi en haluakaan :) Vitsi, kun meillä ei ole yhtään marjoja pakkasessa! Edellisessä asunnossa kun ei ollut pakastinta, ja tähän muutettiin vasta marraskuussa. Kaupan pakastemarjoja pelkään, kun niissä on niin usein uutisoitu olevan niitä ruokamyrkytystä aiheuttavia pöpöjä.
Minäkin ajattelin, että riistaa voisin periaatteessa syödä, mutta en erityisemmin pidä siitä. Ja porotkin kuuluu nykylain mukaan viedä teurastamoon.
Mulle on ollut suurin yllätys se, ettei tämä ole ollut tämän vaikeampaa. Ehkä niitä mielitekoja tulee vielä, mutta tähän mennessä ovat olleet aika lieviä. Esim. pihviä ei ole tehnyt kertaakaan mieli. Olen sitä paitsi ihan valmis vähän kärvistelemäänkin niiden mielitekojeni kanssa, jos ja kun niitä tulee. Ei kaiken tarvitse aina olla niin helppoa :)
Voi kyllä hyvin olla, että mun iltaisin iskevät näläntunteet eivät johdukaan siitä, että en ole syönyt päivällä tarpeeksi vaan just siitä, että välit venähtävät liian pitkiksi. Ja siitä, että vuorokausirytmini on niin iltapainotteinen.
Iines, nälkä yllättää aina iltaisin, ja siitä olen päätellyt, että en ehkä päivällä ole syönyt tarpeeksi. Kyse on siis välillä sellaisesta oikein kovasta nälästä - tuntuu, ettei mikään iltapala riitä, vaan pitäisi syödä kunnon ruokaa. Ehkä yksi syy on proteiinin liian vähäinen määrä päiväruoassa..? Ei olla vielä opittu/opeteltu käyttämään kaikkia mahdollisia raaka-aineita (kuten just linssejä tai tofua), tämä on vielä niin uutta.
Ja puurostakaan en tykkää :( Paitsi manna- ja riisipuurosta. En kerta kaikkiaan opi tykkäämään kaura-, ruis- tai ohrapuurosta, harmittaa itseänikin. Se olisi niin halpaa ja terveellistä ruokaa.
Täysin samaa mieltä etnisistä ravintoloista, niitä vain täällä meillä päin on niin kovin vähän...
Kiitos blogivinkistä, tulen tutustumaan!
Clarissa, juu me ollaan nyt just siinä opetteluvaiheessa, mikä on aika kivaakin tavallaan - saa iloita uusista toimivista ruokalajeista ja löydöistä. Onneksi A-P on niin hyvä kokki, ja on aina tehnyt paljon kasvisruokia.
Hyvää vointia! Kolmenkymmenen vuoden kasvissyöntikokemuksella voin sanoa, että kannattaa tarkkailla ravinnon proteiinimääriä. Olen huomannut, että varsinkin aloittelevat kasvissyöjät saavat liian vähän proteiinia ravinnostaan ja se aiheuttaa näläntunnetta. Hyviä proteiinin lähteitä ovat tofu ja muut soijatuotteet (soijapapu sisältää kaikki aminohapot), pavut, linssit, pähkinät ja siemenet (raejuusto ja kananmunat jos syöt näitä). Kasvisyöjä ei saa ravinnostaan tärkeää B12-vitamiinia ja se on otettava purkista. Olen syönyt runsaasti erittäin herkullisia kasvisaterioita, pidän paljon intialaisesta ja nepalilaisesta keittiöstä.
Eikö B12-vitamiinia saa myös kalasta, kananmunasta ja maitotuotteista? Kalattomalle ja vegaanille on varmasti välttämätöntä ottaa se purkista, mutta esimerkiksi itse en ole sitä koskaan syönyt erikseen. Muutenkin syön vaan D vitamiinin purkista.
Kaikki pakastealtaan marjat eivät ole tuontikamaa. Esim. vadelmapussissa (Puola) sen sijaan lukee, että kahden minuutin kiehautus tappaa mahdolliset pöpöt. Mullakaan ei ole nyt itse poimittuja :(, vaan olen ostanut pakasteita. Ei ole tullut vatsatautia. Joissain isommissa kaupoissa myydään myös isommissa satseissa kotimaisia ja markkinoiltakin saa yhä marjoja.
Miltähän susta maistuis, jos tekisit vaikka maitoon esim. 4 viljan puuroa ja kaataisit vielä päälle maitoa ja banaanin siivuja? =) Mun eksä opetti tuon banaani-maitojutun.
Tofuissa on eroja ja voi kestää, että oppii käyttämään. Joskus paistan öljyssä tofun siivuja ja lorautan mietoa soijakastiketta päälle. Siivut sopii myös ruisleivän päälle (avokadoja opin syömään vasta viime vuonna, ne sopii myös leivän päälle).
Meillä on takana vasta vajaa neljä vuotta lihatonta elämää, mutta en enää vaihtaisi... Aika paljon käytetään tofua ja soijaa eri muodoissa - soijaleikkeet on minun herkkuani! Itse tehty seitan on suosittelemisen arvoista ja on varsin edullista vehnälihaa, kun raaka-aineet on vehnäjauho ja vesi...
Yksi lempiaiheistani! Oon jopa opiskellut vähän ravintoterapiaa. Mutta yritän nyt malttaa itseni ja kommentoida lyhyesti.
Mä syön pääasiassa kasvisruokaa ja ensimmäinen syy tähän on se, etten pidä kovin paljon lihan ja kalan mausta. (Arvaa olinko kamala lapsi ruokapöydässä?) Mutta toki myös se on ekologisempaa ja myös eettinen kysymys.
B12-vitamiinia saa kyllä jonkin verran maitotuotteista. Ette ilmeisesti ole niistä luopuneet? Ite pidän esim. jogurttia (maustamatonta) hirveen hyvänä ja terveellisenä tuotteena.
Suosittelen aina kotimaisia kasviksia. En ite kyllä osaa luopua hedelmistä ja syön salaatteja, kurkkua ja tomaatteja myös talvella. Mutta käytän myös paljon porkkanoita, perunoita, kaaleja, lanttuja, nauriita ja kerrassaan ihania punajuuria! Riisin sijasta syön usein ohraa. Mullakin muuten on epäilykseni noita ulkolaisia pakastemarjoja kohtaan. Kun ne pitäs kuulemma keittää...ja mikäs vitamiinihyöty niistä sitten enää on?
Nälän tunteeseen en osaa oikein mitään sanoa. Ite syön pieniä annoksia useammin päivässä. Toisaalta tiedän kyllä, että syön kaiken kaikkiaan vähän. Ehkä se on osin myös tottumiskysymys. Proteiinia tietty. Myös pieni määrä hyvää rasvaa ruuan kanssa pitää nälän tunteen pitempään poissa. Esim. jos syö hedelmän välipalaksi, voi sen kanssa syödä muutaman pähkinän ja saa siitä rasvaa.
Suupielten haavaumiin saattaa auttaa venhänalkiot (öljy tai rouhe). Jos muistan, tarkastan tän huomenna.
Makeannälkä...terveellisen elämäntapani romuttava tekijä!En osaa auttaa.;)
Näin siis lyhyestä virsi kaunis!:)
Yks juttu vielä! Mä tykkään paljon pavuista ja kikherneistä. En tiedä mikä tarjonta siellä on, mutta täällä ainakin löytyy härkäpapuja kotimaisena luomuna.
Jatkan vielä tällaisellakin linkillä.
B12 vitamiinia sanotaan olevan hapankaalissa, siitä kiistellään tosin, mutta ei se mitään, me herkuttelemme sillä joka tapauksessa (sen makuun pitää vain tottua). C-vitamiinia siinä ainakin on.
Tärkeä juttu minulle on sekin, että yleensä kasvisruoka-annos on kaunis katsella, vieläkin minä usein pysähdyn ihailemaan värejä lautasellani:-).
Itse jätin punaisen lihan syönnin ihan itsekkäistä syistä eli reuman takia. Ja kas, nivelet eivät ole suuremmin kipuilleet. Tosin tunnustan, että jouluaattona syön palan kinkkua, juhannuksena makkaraa, ja jos vieraisilla ei lihatonta ole, voin pienen palan lihaa ottaa. Mutta poikkeushan vain vahvistaa säännön.
Olin jo 2 vuotta ollut ilman punaista lihaa (silloin olin myös ilman kanaa, mutta sitä nykyään syön välillä, kun ei ole nivelilleni pahaksi, mutta eettinen puoli kyllä mietityttää),kun selvisi, että syön aivan liian vähän proteiinia. Sain neuvon, että joka ruoalla jotain protskua mukaan, esim.aamupalalla jotain valkuaispitoista vaikkapa maustamatonta jogurttia leivän lisäksi ja kappas, ei tule nälkä niin nopsaan.
Joku mainitsi hapankaalin. Jos ei raakana siitä pidä, voi hauduttaa ruokakermassa uunissa, tai heittää sitä keittojen tai paistosten sekaan, mainio vitamiini ja makulisä.
Mausteita olen hankkinut vähitellen, ja siinä onkin ollut opiskelemista, että saa maukkaita ja vaihtelevia ruokia. Opettelu jatkuu.
Sanna.
Pepperonipizzan himoon suosittelen pizzan päälle öljyyn säilöttyjä kuivattuja tomaatteja. Jos ovat vielä yrtti-valkosipuliöljyssä, lopputulos on mielestäni parempi kuin se aito pepperonipizza.
Mulle oli itselleni tärkeää kasvissyöntiaikoina, että joka aterialla söi jotain proteiinia, koska muuten tuli juuri iltanälkää. Erilaiset pähkinät ja siemenet ovat helppoja pitää mukana liikkeelläkin ollessa - ja hyviä. Hummusta syön edelleen valtavia määriä, se on nopea surauttaa ja säilyy muutaman päivän jääkaapissa.
Jostain syystä minulle ei ole maistunut punainen kokoliha moneen vuoteen. En ole valinnut sen syömättömyyttä eettisen valintaan perustuen vaan se ei yksinkertaisesti maistu minulle.
Kevennettyä ruokavaliota olen noudattanut kilojen pudottamiseen ja olen huomannut sen, että lyhyet ruokavälit säännöllisesti koko päivän aikana, myös illalla, estää sen nälän tunteen tulemisen hyvin.
Iltanälkään teen usein raejuusto-tonnikala tai kananmuna-tonnikala-sekoituksen proteiinin saamiseksi, kuten monet jo ovat samaa kommentoineet. Molemmat vaihtoehdot eivät niin eettisiä tosin ole... mutta minulle maistuu ihan himona kaikki kolme ainesosaa sellaisenaankin. :)
Olen kaikenlaisten puuron ystävä, mutta nyt olen löytänyt myös tuorepuuron. Aina välillä vatsani kenkkuilee ja tuorepuurosta olen saanut avun siihen. Myös siinä on paljon proteiinia.
Tässä resepti lyhyesti:
1 l maustamatonta jugurttia
n. 3 dl ruisrouhetta
erilaisia siemeniä ½-1 dl kutakin (esim. kurpitsan- auringonkukan- ja seesaminsiemeniä)
makuna itse käytän joko ananasta (2prk murskaa liemineen) tai pakastemustikoita (1pss ja makeudeksi juoksevaa hunajaa).
Aineet sekoitetaan ja annetaan turvota puuroksi yön yli. Syön annoksesta viikon joka aamu.
Heti alkuun vatsani protestoi, mutta muutaman päivän jälkeen helpotti ja nykyisin syön sitä säännöllisesti. Reissun aikana olin viikon syömättä sitä ja nyt vatsa protestoi sen syömättömyyttä, heh.
Tsemppiä uuteen elämään! Muutoksia elämässäsi on paljon viimeaikoina ollut.
Minä olen tuohon ikuiseen nälkään keksinyt avuksi heraproteiinijauheen ja muutenkin proteiinin saamisesta hiuolehtimisen. Syön todella vähän lihaa ja huomaan, jos jätän muutkin proteiinit liian vähälle siitä seuraa tuo kuvaamasi jatkuva nälkä. Joka aterialle siis jotain proteiinipitoista (kananmuna, raejuusto, rahka, heraproteiinijauhe...).
Cheri, syön tosiaan kalaa, joten siitä pitäisi kai tulla sitä b-vitskua. Olen tosi huono syömään purkista mitään, edes deetä (vaikka pitäisi)... Intialainen ja etenkin nepalilainen ovat minunkin suosikkejani. Jälkimmäiseen tosin hieman kyllästyin ollessani vielä töissä Helsingissä; silloin saatoimme käydä kolmekin kertaa viikossa läheisessä nepalilaisessa lounaalla. Se oli liikaa.
milla, ymmärtääkseni saa. Maitotuotteita olen aina syönyt liian vähän (vaikka meijerillä asunkin!), mistä olen ollut huolissani lähinnä kalsiumin saannin takia... Yritän petrata siinäkin.
Iines, hyvä tietää. Vähän epäilen, että oppisin tykkäämään 4-viljan puurosta millään konstilla, enkä oikein halua pakottaa itseäni mihinkään (siihen saattaisi loppua koko kasvissyönti). Mutta tofua varmaan kannattaisi opetella käyttämään enemmän.
Omapäinen arkeilija, kannustavaa kuulla, ettet enää vaihtaisi :)
sanna, hihii, tunnen muitakin, jotka ovat olleet kamalia lapsia ruokapäydässä. Esim. ensimmäinen poikaystäväni ei suostunut syömään vuosikausiin muuta kuin ranskalaisia perunoita (ja ehkä jotain nakkeja) ja sai jollain ihmeen konstilla neuvoteltua itselleen sellaisen erivapauden, että hänelle valmistettiin niitä myös koulussa (en tajua).
Mulla tässä ei tosiaan ole mausta kyse vaan vain ja ainoastaan siitä eettisyydestä. Mutta olen ymmärtänyt, että kun on pitkään ilman lihaa, se alkaa myös maistua oudolta.
Juu, ei tosiaan olla luopumassa maitotuotteista (ja A-P syö edelleen myös lihaa), mitäs mun meijeriuskottavuudelle sit kävis ;D En tosin ole koskaan juonut maitoa sellaisenaan (enkä piimää), mutta jogurtit, juusto ja jäätelö (!) kelpaa kyllä.
Tarjonta on kyllä hyvä, jos jaksaa lähteä naapurikaupungin Prismaan... Ei haluaisi asioida siellä, mutta minkäs teet, kun valikoima on ihan toista kuin paikallisessa S-marketissa. Mutta ei me siellä usein käydä, pari-kolme kertaa kuussa ehkä.
Clarissa, kiitos molemmista linkeistä. Minustakin kasvisruoka-annokset ovat kauniimpia katsella. Onkohan se hapankaalia, jota äitini laittaa borts-keittoon..? Jos on, niin siinä se ainakin on hyvää.
Toinen Sanna, minun on helppo pidättäytyä joulukinkusta ja juhannusmakkarasta, kun en ole koskaan välittänyt kummastakaan :) Mutta muuten olen kyllä samaa mieltä, että jos joskus vieraisilla tulisi tilanne, jossa olisi hyvin vaikea kieltäytyä kokonaan lihasta, asettaisin ehkä kohteliaisuuden periaatteen edelle (tosin en voi olla varma kun ei ole vielä sellaista tilannetta tullut). Siten toimin kahvinjuonninkin kanssa: jos on mahdollista saada/pyytää teetä tms. niin kieltäydyn kahvista, mutta jos kahvi on jo kuppiin kaadettu eikä teetä löydy koko huushollista, juon sitä sen yhden kupillisen vaikka sitten hampaat irvessä.
Kirjakko, kiitos pizzavinkistä! Hummus on tosiaan hyvää. Tykkään yleensäkin Lähi-idän ja itäisen Välimeren alueen keittiöistä.
Minna, mulle tosiaan maistuisi kyllä, mutta se prosessi siellä taustalla ei "maistu". Tonnikala ja kananmuna ovat molemmat suosikkejani. Täällä on nyt niin paljon puhuttu noista ateriaväleistä ja proteiinin saannista, että luulenpa niistä löytyvän ratkaisun ongelmaani.
Anonyymi, ripotellaanko sitä jauhetta siis ruoan sekaan vai..?
Jäin vielä miettimään tuota totaalikieltäytymistä. Monelle ihmiselle helpompaa olisi vain vähentää lihan syömistä, jolloin elämä ja ruokavalio on hyvin helppo järjestää. Kynnys päätökseen on huomattavasti alhaisempi kuin kokonaan lihan jättäminen. Voi vaikkapa puolittaa lihan määrän ruokavaliossaan, tai vaikka vielä pienemmäksi. Tämä puolittaa lihan tuottaman kuormituksen maapallolle, mutta toisaalta itse ei tarvitse perehtyä vegetaristiruokavalioihin eikä mahdollisiin ravintoainepuutteisiin. Pitäisi keksiä joku hieno nimi tällaiselle elämäntapadieetille.
Aija, olen miettinyt ihan samaa; kuinka helppoa lihansyönnin vähentäminen onkaan, ja kuinka monella siihen olisi "varaa". Siis että se ei vaatisi juuri mitään uhrauksia, enemmän vain tietoisia valintoja. Itse aloitin jo kuukausia sitten sillä, että en syönyt lihaa, jos sitä ei erityisesti tehnyt mieli. Eli vaikkapa ravintolassa en tilannut liharuokaa pelkästä tottumuksesta vaan ainoastaan jos sitä teki ihan erityisesti mieli.
Toisaalta olen sitä mieltä, että vasta kokeilemalla lihan poisjättämistä kokonaan se valintojen tekeminen tulee _todella_ tietoiseksi. Silloin alkaa aktiivisemmin etsiä vaihtoehtoja ja korvaavia ruoka-aineita.
Minullehan sysäyksen tosiaan antoi Katja Gauriloffin elokuva, jossa kuvattiin sekä naudan että sian teurastus alusta loppuuun saakka. Sen jälkeen ei yksinkertaisesti ole tehnyt mieli lihaa, ei edes pientä määrää (paitsi sitä pepperonimakkaraa :)). Mutta kuten sanoit, maapallon kannalta tärkeintä olisi lihansyönnin väheneminen, ja se tapahtuisi varmasti helpommin niin, että ihmiset saataisiin innostumaan kasvispitoisemmasta ruokavaliosta, ei totaalikieltäytymisen vaatimuksella.
Lähetä kommentti