Kesäkahvila

Kirkonkylän kesäkahvila kuhisee väkeä viikonloppuisin. Perjantai-iltaisin kahvilan pihalla on minitori, josta saa ostaa perunoita, kananmunia, mansikoita ja paikallisia lihajalosteita. Eilen perunakauppiaalla oli kylmälaukussa myös ternimaitoa niille, jotka sitä osasivat kysyä.

Kahvilaa pitävät vuoroviikoin erilaiset yhdistykset ja seurat, joiden aktiivit ovat leiponeet myyntiin pientä suolaista ja makeaa. Kahvin hintaan kuuluu santsikuppi tai kaksikin. Kahvit juodaan tietysti ulkona, jos sää suinkin sallii.

Mökiltä tai meijeriltä on kiva pistäytyä välillä kylillä, muutoinkin kuin kaupassa tai muilla asioilla. Kesäkahvilassa piipahtaminen on täydellinen kesäpäivän ohjelmanumero. Paikassa vallitsee oikea maalaistunnelma, joka tuntuu vieläkin vähän eksoottiselta, vaikka olen näillä seuduin viettänyt kesiäni lapsesta saakka.

Tämän alimmaisen kuvan olen joskus kopioinut kunnan nettisivuilta. Todellisuudessa kesäkahvilan piha on harvoin näin tyhjä ja vähäväkinen.