sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Sunnuntaiaamuna

Keittiö on kuoriutunut esiin muuttolaatikoiden ja nyssäköiden alta. Ikkuna kaipaa verhoja sivuilleen, vanha puusohva patjaa päälleen ja pöytä tuoleja ympärilleen, mutta minä en kaipaa oikeastaan mitään. Istun vain teekuppi kädessä ja tunnustelen tätä oranssinkeltaista onnentunnetta.

Olen kuunnellut viime päivinä lähes pelkästään takavuosien suursuosikkiani, Lisa Ekdahlia. Kuunnelkaa tekin, Vem vet on täydellinen sunnuntaikipale.

28 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Ihana keittiö! Kodikas, kutsuva, lämmin, persoonallinen. Mikä ikkunakin. En varmaan malttaisi verhota. Onnea!

milla kirjoitti...

aivan IHANA! Voi jukra. Tosi kaunis keittiö! Ei mulla muuta, nyt luen tekstin.. :D

Pilvitarha kirjoitti...

Kaunis kaunis, ihanat kiurut!
Onnea uuteen kotiin <3

Clarissa kirjoitti...

Ensimmäinen reaktioni oli, että olet löytänyt kuvia haaveilemastasi keittiöstä jonkun lehden sivuilta, mutta aika pian tunnistin tuon seinähyllyn.
Sinulla on kyllä haastetta kyllikseen löytää tuohon ihanuuteen sopivat verhot. Turha siinä on kiirettä pitää, paras istua rauhassa teekuppi kädessä ja laulaa Lisan mukana:
Vem vet, inte du
vem vet, inte jag.
Vi vet ingenting nu
vi vet inget idag ♩♪♫♬

Rita kirjoitti...

Kodikkaalta näyttää keittiösi, hienoa! Aivan ymmärrettävää onnentunnetta ja vain istumista teekuppi kädessä.

Lisa Ekdahl kuulostaa ihanan elämänmyönteiseltä! Kävin googlettamassa tarkemmin ja tykästyin juuri noihin äidinkielellään esittämiinsä.

Maria/Sinisen linnan kirjasto kirjoitti...

Keittiössänne on aivan ihana, lämmin tunnelma <3 Käytännöllisyyden kannalta vanhat keittiöt ovat lähes aina vähän kompromisseja, mutta ah miten kodikkaita!

Onnea uuteen tupaan!

Lumikko kirjoitti...

Katja, juu tämä keittiö on kyllä unelmieni täyttymys; tämän kun näin, niin olin saman tien myyty. Ja nyt saan istua täällä päivät pitkät :) Jonkinlaiset vaaleat sivuverhot haluan, mutta ei niillä mitään kiirettä ole.

milla, oi miten kiva kuulla, että muutkin tykkää! Ei siinä tekstissä mitään ihmeellistä ollut, mulla ei oikein ole nyt ajatuksia... olen vähän niin kuin jossain rakastuneisuuden tilassa :D Mutta ei kai se ihme ole, kun on viimeiset 6 vuotta asunut yksiössä!

Pilvitarha, kiitos ! Mullakin on nyt omat, ihanat kiurut - olen niin monta kertaa ihaillut niitä teidän kiuruja...

Clarissa, hih, aika huisia että luulit noin! Juu, en ota stressiä verhoista, sopivat tulevat varmasti vastaan jossain vaiheessa. Ei täällä missään ole vielä verhoja. Ja juuri noin teen: juon teetä, syön välillä jäätelöä (meillä on nyt pakastin!) ja lallattelen Lisan tahtiin :)

Lumikko kirjoitti...

Rita, minäkin tykkään nimenomaan ruotsinkielisistä levyistään, vaikka hyllystä löytyvät kyllä ne englanninkieliset jazz-levytkin. Kiva että löysit Lisan!

Maria, juu kaappitilaa täällä on liian vähän, mutta sekään ei tunnu (ainakaan vielä) haittaavan. Ja onneksi keittiön kyljessä on ison vaatehuoneen kokoinen kylmäkomero. Siellä tosin näkyi olevan pari hiirenloukkua valmiina... :S

Nonna kirjoitti...

Aivan ihana! Mullekin tuli mieleen, että nyt sun ei tarvitse unelmoida lehtien sivujen tai netin keittiöistä, kun sulla on oma unelmakeittiö! Onnea!

jaana kirjoitti...

Mahtava juttu, että nyt saat nauttia siitä, mistä taannoin unelmoit. Tuossa ihanassa ympäristössä on mukava haaveilla lisää.

Meillä on kuvasi perusteella lähes samanlainen jatkettava puusänky tytön sänkynä.

Sesse kirjoitti...

Ihanan tilava keittiö! Ainakin meiän pikkuriikkiseen verrattuna :)
Kaunis on muutenkin!

Petriina kirjoitti...

Kodikasta ja kaunista ! Ihanan tunnelmallinen keittiö. Tykkään kovasti tuosta isosta ikkunasta ja tuosta ikkunarivistä oviseinällä myös.

Mukavaa sunnuntaita sinne !

Anna Elina / Vielä yksi rivi... kirjoitti...

Oi että, miten ihana keittiö!!! Ja tuo tapetti on ihan mielettömän kaunis ja tyylikäs! Kelpaa sinun istuskella keittiön pöydän ääressä teetä siemaillen.

Juuri mietin, että tuohon keittiöön sopisivat jotkin vaaleat ja valoa läpäisevät verhot. Ei mitään raskasta ja tummaa. (Meillä on keittiössä tyttären ompelemat valkoiset, erittäin kauniit ja eleettömät, pellavaiset laskosverhot.)

Liisa kirjoitti...

Ihana keittiö, avara ja tilava. tykkään.

Maria/Sinisen linnan kirjasto kirjoitti...

Hiirenloukut uuden kodin nurkissa eivät tosiaan nosta tunnelmaa :/. Mutta voin lohduttaa, täälläkin oli jääkaapin nurkalla ja kellarin portaikossa hiirenloukut ja keittiön pöydällä lappu "Korjaa loukut jos ovat pyytäneet" - mutta koko sen kohta puolentoista vuoden ajan, kun ollaan täällä asuttu, ei olla tehty minkäänlaisia jyrsijähavaintoja *koputtaa puuta*. Varmaan säikähtivät yleistä melutason nousua ;).

Taikku kirjoitti...

Kiva kappale:)..ja niin ihana retro koti sinulla!

Aura kirjoitti...

Oi miten ihanan tunnelmallinen, lämminsävyinen ja kaunis keittiö! Onnea uuteen kotiin!!!

PIUZA kirjoitti...

Oi, miten kaunis huone. Onnea uuteen kotiin!


Kaunis kappale.
t.Paula

Mirka kirjoitti...

Onpas kertakaikkisen lämmin tunnelma! Olet tullut kotiin!

Kiitos myös Lisasta, en tiennyt hänen olemassa olostaankaan aiemmin (minä, "musiikintuntija").

Wihtori kirjoitti...

Onnea, onnea onnea . Olen niin iloinen puolestasi ! Oranssi ja keltainen värinä lisäävät ruokahalua ja lämmittävät kaikki keitot niin pään sisällä kuin hellallakin :) oih ! Kiinnitin huomiota myös toooosi hienoon retrokelloon, nam.

Leena Lumi kirjoitti...

Lumikko, tämä näyttää niin lumoavalta, etten aluksi todeksi uskonut. Ja huom. en kuulu imartelijoihin, vaan ihan oikeesti. Näin se pitää tehdä. Passais minullekin. Onnea!

Hannah kirjoitti...

Oi miten hurmaava keittiö! Huokailen ja ihastelen täällä...
Oikein kovasti onnea uuteen kotiin!!

Marika kirjoitti...

Meijerisi on kaunis. :) Myönnän olevani kovin kateellinen, omat meijerihaaveet kun kariutuivat. Mutta ilolla katselen, miten muut tekevät unelmistaan totta ja pitävät vanhan teollisuusrakennuksen ryhdikkäänä. Ihanaa ja suloista, kaikkia pikkuesineitä myöten. :)

Lumikko kirjoitti...

Nonna, kiitos! Ihastelen varmaan sisustuslehtien keittiöitä jatkossakin, mutta ehkä se on vähän erilaista nyt, kun omaansa ei vaihtaisi pois :)

jaana, juu täällä on hyvä haaveilla. Puusohva kaivettiin äitini talon aitasta, missä se oli ollut tyhjän panttina vuosia. Sohva oli lapsuudenkodissani, muistelen että se olisi ollut peräisin jostain huutokaupasta.

Sesse ja Petriina, kiitos!!

Anna Elina, juuri sellaiset verhot on minullakin mielessä, ohuet ja vaaleat, pellavaa tai vaikka pitsiä.

Liisa, kiitos, niin minäkin :)

Maria, juu täytyy toivoa että jyrsijät pysyvät poissa. Vanhassakin asunnossa niiden rapinaa kyllä joskus kuuli kun kipittivät vintillä.

Taikku, eikös ole, kiitos :)

Aura ja Paula, kiitos!!

Mirka, kiva kun tykkäsit Lisasta. Minäkin olen olevinani "musiikintuntija" mutta paljon kaikkea hyvää menee silti korvien ohi.

---

Jatkuu illalla, nyt asioille!

Lumikko kirjoitti...

Ja ilta muuttui aamuksi...

Wihtori, kiitos, kiva kuulla! Samaa mieltä oranssinkeltaisesta. Edesmenneellä isoäidilläni oli oranssinkeltakukalliset tapetit makuuhuoneessaan, ja minä yksinkertaisesti rrrrakastin tuota huonetta.

Leena Lumi, oi, ihana kuulla! Ja uskon ettet kuulu imartelijoihin, en minäkään ;)

Hannah, kiitos <3

Marika, kiitos! Harmi että omat meijerihaaveesi kariutuvat, mutta ehkä sinua odottaa joku yhtä hyvä tai vielä parempi talo/asunto jossain.

Katjusha kirjoitti...

Voi tuota keittiötä. Kertakaikkiaan IHANA!!!

Lumikko kirjoitti...

Katjusha, kiitos!!

Anu ja Ninja kirjoitti...

Mielettömän ihana keittiö. En tiedä onko sulle osunut Turussa pitkään myynnissä ollut Raunistulan huvikumpu, siellä oli samaa tapettia. Ja henkeä. Saattaa olla vieläkin myynnissä.

Anu