tiistai 29. marraskuuta 2011

Hyvää

Tänään minulla on pitkästä, pitkästä aikaa sellainen olo, että jos joku kysyisi, mitä minulle kuuluu, voisin vastata että hyvää. On sitä kysyttykin. Olen kiitollinen kaikille kysyjille, eri tavoin muistaneille ja lähestyneille.

Se, että tänään tuntuu hyvältä, ei tarkoita sitä, että aikaisemmin olisi kuulunut huonoa. Mutta kyllä elämäni on ollut aika raskasta viime kuukausina, nyt näen sen jotenkin matkan päästä. Vaikka päivääkään en vaihtaisi pois ja kaikki kuuluu elämään, tuntuu tähän suvantovaiheeseen pääseminen helpottavalta.

A-P on työmatkalla Lontoossa, ja minä olen pikkuhiljaa laitellut kotia kuntoon. Isän talon tyhjentämistä en oikein uskalla vielä edes ajatella. Onneksi uudelleen löytämäni sukulaiset ovat luvanneet olla avuksi siinäkin. Ensin haluan kuitenkin olla kaksin isän tavaroiden kanssa, käydä laatikoita ja papereita läpi kaikessa rauhassa.

Perjantaiksi olen varannut hotellihuoneen Helsingistä. A-P:n lento tulee niin myöhään, että hän ei olisi päässyt tänne maalle enää julkisilla. Päätin siis mennä vastaan ja viettää samalla mukavan Helsinki-päivän.

Teidänkin kuulumisianne olen käynyt kurkkimassa, vaikka en oikein ole jaksanut kommentoida. Rakastuneen Auran kirjoitus oli mainio ja niin totta. Celian kuvista ja sanoista saan aina lohtua. Katjan viittä riviä olen makustellut kuin proosarunoa, Kareninan isänpäiväsadusta liikutuin.

Clarissan luona käyn kuin jossakin kuvitteellisessa mummolassa, siellä on niin lämmin ja turvallinen ilmapiiri. Ja millalla on ihana korttiarvonta, johon ei liity minkään sortin "toisen arvan saat rekisteröitymällä lukijakseni"-tyyppistä kikkailua, jolle huomaan allergisoituneeni täysin.

Blogiystäväni, te kaikki, kiitos kun olette!

17 kommenttia:

Maria/Sinisen linnan kirjasto kirjoitti...

Ihana kuulla, että kuuluu hyvää. Tuo pieni Helsinki-pyrähdys piristää varmasti!

Clarissa kirjoitti...

Mukavantuntuisia uutisia, tästä tuli hyvä mieli minullekin. Naurattaa vieläkin tuo mummolassa vierailu:)) Olet aina tervetullut♡
Vasta nyt huomasin itsekin, että aika usein kerron noista pienistä ihanista lastelapsista. Kun isovanhemmuus on kuitenkin suhteellisen uutta minulle, ei aina tajua olevansa siinä roolissa näin virtuaalielämässäkin.

Sinulla on paljon työtä edessäsi. Meillä meidän molempien vanhemmat kuolivat muutamien vuosien sisällä ja vieläkin löytyy komeroistamme avaamattomia laatikoita ja muuta, jota toimme tänne, kun tyhjensimme heidän kotejaan. Se tavarapaljous hirvitti kyllä jonkin verran. Papereiden läpikäyminen on myös eräänlaista surutyötä. Muistan, että tälläkin tavalla halusi jatkaa yhteydenpitoa vanhempiinsa. Jotenkin se lohduttikin. Senkin muistan, kuinka tätini kuoltua oikein ahmimme serkkuni kanssa tämän hänen äitinsä päiväkirjoja ja halusimme olla vielä näin lähellä häntä.
Nautinnollista Helsinki-päivää!

jaana kirjoitti...

On hauska kuulla, että löytyy myös kevyempiä tunteita surun kekskelle. Varmasti tuo isäsi tavaroiden läpikäyminen tuo taas kaikki asiat pintaa, mutta se kai kuuluu asiaan.

Nuo löytyneet sukulaiset tuntuvat hauskalta asialta. Kun me viime kesänä hautasimmen pappani näin sukulaisia, joista osaa en ollut tavannut kymmeniin vuosiin. Kasvot olivat vanhentuneet, mutta äänet pysyneet samoina ja niiden mukana tuli jonkinlainen takautuma lapsuuden maailmaan ja siihen aikaan kun olimme tiivimmässä kosketuksessa. Paljon oli "pitäsi nähdä useammin"-puhetta, mutta todennäköisesti se taas jää, varsinkin kun nyt asun täällä.

Nauti Helsinki-päivästä!

Katja Kaukonen kirjoitti...

Halaus sinne. <3 Hyvä oli lukea kuulumisiasi ja kiva, kun kävit vierailulla.

Pääsky kirjoitti...

Kiitos itsellesi Lumikko, kun olet !
*herkistyy* ... '

Katja kirjoitti...

Kuten Wihtorikin niin totean myös minä että kiitos itsellesi kun olet!

Halauksia!
Ja Helsinki-päivä on varmasti hyvä ja tervetullut vaihtelu.
Anna aikaa sille papereiden ja tavaroiden läpikäymiselle (jos vain mahdollista). Itsellä meni äitini kuoleman jälkeen yli 2 vuotta ennenkuin kaiken sain selvitettyä.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä että voit sanoa kuuluvan hyvää. Nauttikaa viikonlopusta!

Karenina Unska kirjoitti...

Ihana kuulla, että elämässä alkaa tuntua jo keveyttä. Olet ollut mielessäni harva se päivä, vaikka ajatukset eivät sinulle tietenkään näy.

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Nauti Helsinki-päivästä ja hotelliyöstä. Olet kaiken sen ansainnut.

Tiina Konttila kirjoitti...

Tuntuu mukavalta kuulla että ilmassa on parempaa, toivon sellaista paljon lisää.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa kun huomenna nähdään <3

milla kirjoitti...

Ensin: Kiitos itsellesi! <3

Rentouttavaa viikonloppua teille. Tulee varmasti tarpeeseen.
Minä ilahdun myös siitä, että kuuluu parempaa. Suvantovaihe kuulostaa hyvälle. Helpottavalta.

Niina Oivi kirjoitti...

Niin parasta kuulla susta Lumikko.
Oot ollut mielessä, vaikken niin tunnekkaan. Jotenkin kuitenkin, näin on.

Kiitos että oot.

Hyvää. Paljon!

Celia kirjoitti...

Niin ihana kuulla, että sinulla on hyvä olla.
Suvantovaihe kuulostaa minustakin lempeältä paikalta olla ja hengittää.

Sydämessä läikähti, kun luin kirjoituksesi. Tuli niin hyvä mieli.
Kiitos Lumikko!

Rita kirjoitti...

Hyvä kuulla, että nyt tuntuu helpottavalta. Raskaita elämänvaiheita läpi käyneenä elämäsi tuntuu taas hyvältä ja voit olla kokemastasi vain kiitollinen. Olet saanut arvokasta kasvuainesta ihmisenä kehittymisellesi, uskon.
Hyvä kuulla uudelleen löydetyistä sukulaisistasi.
Mukavaa Helsinki-päivää!

Lumikko kirjoitti...

Maria, se piristi, jos ei fyysisesti niin ainakin henkisesti :)

Clarissa, kiva kuulla <3

Niin se on, surutyötä siis, papereiden ja tavaroiden läpikäyminen. Joihinkin esineisiin tuntuu hirveän vaikealta kajota, ne haluaisi jättää niille sijoilleen ikuisesti. Minulle sellaisia näyttävät olevan esim. isälle alkusyksystä ostamani aamutakki, joka roikkuu edelleen pesun jäljiltä henkarissa "kuivumassa".

jaana, niinhän se tuo ja siksi sitä ehkä vähän vältteleekin. Toisaalta välttelykin on minusta ihan ok, se on ehkä jonkinlaista voimien keräämistä.

Sukulaisten uudelleenlöytäminen on ollut minulle ja ilmeisesti heillekin suuri ilo. Se on tavallaan ollut tämän pilven hopeareunus. Toivottavasti yhteys nyt säilyisi.

Katja, kiitos <3

Wihtori, kiitos myös sinulle! Ja kiva kun facebook-ystävystyttiin :)

Katja, lämmin kiitos sinulle! Aikaa tässä kaikessa varmasti menee ja saa mennäkin. Helsinki-päivä oli kiva, samoin sitä edeltänyt ystävän vierailu.

Liisa, nautittu on!

Karenina, ihana kuulla, että olen käynyt mielessäsi - kiitos kun kävit sen kertomassa.

Lumiomenan Katja, nautin - olisin kernaasti viipynyt siellä vielä toisenkin yön...

Lumikko kirjoitti...

Pilvitarha, kiitos <3

"Anonyymi", ihana oli nähdä!!

milla, kiitos <3 Tarpeeseen tuli - jotenkin nyt tuntuu siltä, että haluaa ihan luvan kanssa tehdä niitä kevyempiä asioita, levätä ja rentoutua.

Niina, ihana kuulla, kiitos itelles!

Celia, hyvä kuulla että tuli hyvä mieli. Sitä ei voi olla liikaa. Toivottelen paljon hyvää mieltä sinulle sinne!

Rita, niin minäkin uskon. Sitä(kin) tarkoitin tuolla aikuistumisella. Joskus elämässä on sellaisia kasvunpaikkoja, että sen melkein tuntee, miten mieli venyy.