perjantai 27. elokuuta 2010

Tunnustuksia

Unelmia ja lankaa-blogin Nöpöstiina ja Marie Elisabeth's rum-blogin Marie ovat ilahduttaneet minua ja Meijerielämääni tunnustuksilla. Olen heitä jo erikseen kiitellyt, joten tyydyn tässä sanomaan vain, että hyvä mieli tuli, myös molempien sanoista. Ja tulee aina, kun joku jotenkin muistaa, kehuu tai kommentoi.

Siitähän näissä tunnustuksissa ja kommentoinnissa yleensäkin on kai kysymys: hyväntahtoisuudesta, hyväksynnästä, hymyilystä. Kuin kehaisisi toista ja katsoisi lämpimästi silmiin, muistaisi kortilla tai antaisi lahjan. Minusta on ihmeellistä ja ihanaa, että ventovieraiden ihmisten välillä voi olla sellaista lämpöä ja ystävällisyyttä.

Koska kanssaihmisiä ei voi liikaa kehua ja kannustaa, käytän tilaisuutta hyväkseni ja mainitsen tässä seitsemän blogia ja bloggaajaa, jotka inspiroivat ja ilahduttavat minua eri syistä. Kaikki olen löytänyt melko hiljattain, niin kuin koko blogimaailman.

En varsinaisesti jaa saamiani tunnustuksia eteenpäin, koska osalle bloggaajista niitä sataa jo ovista ja ikkunoista (ei mulle, kiitos siis vielä kerran Marie ja Nöpöstiina!) ja osa ei niistä ehkä niin perustakaan. Ajatus on tärkein, ja mielihyvää saa mieluusti jakaa eteenpäin, joko tunnustuksen muodossa tai ilman.
himalaisen kuvat ovat niin lähellä omaa sielunmaisemaani, että joskus hänen blogissaan käyminen on kuin lapsuuden maisemissaan tai omissa unissaan vierailisi. Himalainen myös kirjoittaa kivasti, usein vähän melankolisesti, aina kauniisti. Lämpöä ja herkkyyttä, tässä sympaattisessa bloggaajassa ja hänen valoisassa blogissaan.

pieni vihko on toinen harvinaisen kaunis blogi, jonka kuvissa haluaa viipyä. Joidenkin kuvien hiljaisuuden voi kuulla. Celia myös kirjoittaa kauniisti.

Valkean jäniksen jäljillä on ihana, kertakaikkiaan! Vasta löysin, haluan tutustua paremmin.

Olen muuten huomannut, että mitä upeampia kuvia blogissa on, sitä vähemmän bloggaaja murehtii niiden luvatonta kopioimista: näissä kolmessa jo mainitsemassani blogissa tulijaa ei vastaanoteta "älä"- tai "ethän"-alkuisilla kielloilla, mistä myöskin suuri kiitos. Tuntee olevansa tervetullut, kun vastassa ei ole heti epäily.

Maijja herättää ajatuksia. Blogissa on matkallaolemisen tuntua, seikkailullisuutta, arvaamattomuutta. Hienoja sanoja ja kuvia, vasta vähän olen lukenut.

Arjen aarreaitta on sananmukaisesti juuri sitä. Jos markkinoilla olisi sisustuslehti, jonka kaikki kuvat olisivat tämän bloggaajan ottamia, en ehkä muita lehtiä tarvitsisikaan. Ihan vasta tänne löysin.

Tai no, jos Girl From The Corner Table tekisi lehteä, ostaisin kyllä sitäkin. Seeing beauty in mundane things, sanotaan blogin alussa. Sillä mielellä itsekin bloggaan. Niin kai me kaikki.

villa inkerin löysin Blogilistan Kuumalta listalta. Siellä se on, kaikkien niiden muoti- ja laihuudenihannointiblogien joukossa. Siinä on jotain lohdullista, että ihmiset sitten kuitenkin haluavat katsoa ja lukea jotain sellaista, vieläpä sankoin joukoin. Kaunista arkea.
Kuva täältä.
Ja sitten ne 2 x 7, minusta:
1. Kun synnyin, asuimme vanhassa kansakoulussa, metsän reunassa ja pellon laidalla. Keskellä ei-mitään, sanoisi joku.

2. Inginmaa, se oli seudun nimi. Kaipaan usein maisemaa, vaikken sitä niiltä ajoilta voi muistaa.

3. Ja kuitenkin luulen muistavani, muutenkin kuin kellastuneista valokuvista ja myöhempien aikojen sieniretkiltä.

4. Olen ainoa lapsi. Ehkä sen vuoksi tarvitsen paljon omaa tilaa. Siis tilaa, en neliömetrejä.

5. Toisaalta: opettelin elämään yksin vasta 30-vuotiaana.

6. Enää en asu yksin.

7. Viihdyn kotona, kirjojeni ja taulujeni ja vilttieni keskellä.

8. Sisustamiseni on sitä, että rakentelen pieniä sommitelmia -kuin kotialttareita- itselleni tärkeistä esineistä.

9. Inhoan kovaa ja kylmää keinovaloa, kattolamppuja ja loisteputkia.

10. Inhoan myös jonottamista. Mutta kaiken kaikkiaan inhoan aika harvoja asioita.

11. Puhun tanskaa.

12. Kun olin vaihto-oppilaana Tanskassa, joku luuli/kuuli että nimeni oli Muumi ja että olin kotoisin Islannista.

13. 2 ja ½ vuotta sitten tein yksin matkan Islantiin. Maisemat olivat epätodellisia. Matkan jälkeen moni asia oli toisin, paremmin.

14. Nyt on hyvin.

4 kommenttia:

Malla kirjoitti...

Olen aivan mykistynyt kauniista sanoistasi. Tuli niin hyvä mieli. Kiitos, kiitos.

himalainen kirjoitti...

Lumikko, kiitos aivan valtavan paljon ystävällisistä sanoistasi, ne merkitsevät minulle paljon. Kiitos sinulle.

Sinä ja sinun kotisi olette kauniita. Kun luen asioita, mitä kerrot minulle, tuntuu kuin tuntisin sinut, on paljon samaa mitä ajattelen.
Minäkin voisin elää kotona, olla oikein onnellinen täällä omien asioideni kanssa. Arkeen ja aikatauluun meneminen on vaikeaa, vaikka periaatteessa totun siihen, siltikin se on vaikeaa. Ja tarvitsen tilaa ajatuksille, ehkä se on syy, miksi viihtyisin itsekseni niin paljon, kun on hälinässä päivän aikana, on kuin kutistuisi ja kutistuisi koko ajan, ei muista enää tärkeitä asioita.
Minä olen pitkään haaveillut Islannista, kuvittelen sen karun kauniiksi.

jori kirjoitti...

Jestas miten ihanaan tupaan tupsahdin. On kutkuttavaa seurata toisen ainukaisen matkaa ihastuttavaan Meijeriin. Taidan asettua taloksi tai pitäisikö sanoa meijeriksi=)

Lumikko kirjoitti...

Malla, mulle tuli hyvä mieli siitä että sinä sanoit että sulle tuli hyvä mieli! Hyvä hyvä mieli!

himalainen, ole hyvä ja kiitos, kiitos: kauniisti sanottu (eläköön hyvä mieli!). Samalta tuntuu minustakin kun sinun juttujasi luen. Hyvin sanottu tuo kutistuminen hälinässä. Ja Islanti on niin kaunis: en yhtään pettynyt vaikka olin siitä koko ikäni haaveillut.

jori: oi, kivasti sanottu! ainukainen siis sinäkin? olet lämpimästi tervetullut meijerille!