Kotimatkalla minut valtasi onni, rauha ja varmuus: tänne meidän on hyvä asettua, täällä minä haluan elää. Ei se johtunut lähiruokamessuista vaan maisemista. Pelloista ja puista, laiduntavista lehmistä, alkusyksyn valosta.
Olen aivan haltioissani tästä vihreyden ja ruskan väliin jäävästä, päivittäin muuttuvasta. Ehkä kauneinta onkin silloin, kun värit ovat vasta tuloillaan.
10 kommenttia:
Onnittelen, että olet löytänyt elämäsi paikan:) Maalla on kaikkea, mitä ihminen kaipaa. On tilaa ja väljyyttä, kaunista ja aina jotain nähtävää. Edellisen postauksen lehmäkuvat ovat ihania.
minäkin ihastelen noita naapurin auringonkukkia aina kauppareissulla, harvemmalla on hienommat maisemat kuin tämän tien varrella:)
Minäkin nautin elämästä maalla. On tilaa ja avaruutta puuhastella puutarhassa. Naapurin lehmät laiduntavat aidan takana :) Hienoa että olet löytänyt elämäsi paikan!
Voihan maaseutu ja sen rauhallisuus. Se onkin hieno tunne, kun tuntee olevansa omassa ympäristössään.
Meillepäin on tulossa lähiruokamessut myös.. eivät vaan ole tuolla nimellä ja en ole varma, onko pääpaino lähilähiruoassa, mutta kotimaisessa kuitenkin.
Sunnuntaisi kuulostaa oikein mukavalta :)
Sirkka, kiitos! Tavallaan olen "vain" tullut kotiin, olihan synnyinkotini tässä ihan lähellä, peltojen keskellä :)
Tilaa, väljyyttä ja kauneutta minäkin arvostan koko ajan enemmän.
Ziina, eilen just puhuttiin, että voiko tämän kauniimmissa maisemissa enää asua! Kävin blogissasi "vakoilemassa" ja taisin saada käsityksen, millä suunnalla asustelet :)
Lezzie, kiitos! Meillä lehmiä nähdäkseen pitää ajaa jonkin matkaa, mutta ei se mitään. Metsä on ihan vieressä, eikä pellollekaan ole pitkä matka :)
milla, niin toivon, että sinäkin joskus löytäisit sen unelmiesi asuinympäristön. Vaikka mielettömän kauniita kuviahan sinä saat sieltäkin, missä nyt asustatte/liikutte.
Näille messuille olisi kyllä sopinut paremmin nimeksi markkinat, sen verran pienimuotoinen ja sympaattinen tapahtuma oli kyseessä. Meillä meinasi mennä koko ruokaosuus ohi, kun netissä luki että messut kestäisivät kuuteen ja loppuivatkin jo neljältä. Kaikessa rauhassa kierreltiin pöpelikössä ja muissa kohteissa ja tultiin varsinaiselle ruokaosastolle vasta kun olivat jo laittamassa pillejä pussiin...
Uskon unelmaan onneksi :) Niin, täällä on metsät ja maaseutu onneksi tosi lähellä.. vaikka niin sanotusti kirkonkylällä asutaankin. Ja ollaan kyllä iki-onnellisia tuosta miehen vanhasta mummolasta, jossa saadaan olla niin paljon kuin tahdotaan ja pystytään. Ilman sitä saattaisi alkaa ihan kunnolla ahdistamaan :)
Onneksi ehditte kuitenkin ruokapuolellekin, onko tuo punainenkin viiniä?
Kerroit niin kauniisti tuosta ympäristöstä, jossa asut. En ihmettele sitä ollenkaan, sillä olemme liikkuneet noilla seuduilla aika paljon, tai oikeammin Elimäeltä etelään ja hiukan länteen:) ja leikillämme aina vertailemme, missä on kauniimpaa, minun tai miehen "kotipuolessa".
Hauskoja nuo termospussit!
unfortunately I can't read it, but this looks like a place I would love to visit!
milla, unelmia pitää olla! Meillähän on tässä junarata ihan vieressä, eli mikään suoranainen maalaisidylli ei tosiaan ole kyseessä. Mutta minulle tämä on ihan riittävän "korvessa" :)
Punaisessa pullossa on alkoholitonta horsmankukkajuomaa, joka kehotetaan laimennettavaksi veden, vissyn tai kuohuviinin kanssa. Messuilla tarjottiin maistiaiset, hyvää oli!
Clarissa, olen saanut tämän kotiseuturakkauteni verenperintönä :) Ai teilläkin on jotain kytköksiä tälle seudulle..? Ihailen aina Länsi-Suomen idyllisyyttä, mutta eniten olen kuitenkin kotonani täällä, missä maisemat ovat jotenkin villimpiä ja luonnontilaisempia.
anna, hi! The pictures are taken from a local food market we visited on Sunday.
Kuvista huokuu niin kaunis tunnelma♥
Lähetä kommentti