En haluaisi olla bloggaaja, joka jatkuvasti ja itsekeskeisesti kriiseilee oman bloggaamisensa kanssa, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että sellaista se välillä on. Niinpä pidänkin nyt pienen syysloman, nautin punaisten plyyshipenkkien syleilystä ja yritän taas vaihteeksi keskittyä olennaiseen.
"Mun elämä on nyt vähän niin ja näin.
Mitähän lieneekään edessäpäin?"
Teille kaikille syyslahjaksi tämä. Sävel ja sanat Asko Raivion (1947-1989).
17 kommenttia:
Hyvää syyslomaa ja nautinnollisia hetkiä punaisilla plyyshipenkeillä!
Mattokuva on ihanan pirteä - niin ja vielä: kiitos syyslahjasta.
Ihana kappale! Ja sinulla tulee olemaan monia hienoja, hurjia, koskettia ja hauskojakin hetkiä punaisilla plyyshipenkeillä. Nauti!
Minä luulen, että bloggaamiseen liittyvä kriiseily kulkee meidän monien mukana hieman samaan tapaan kuin koko ihmiselon pohdinta. :)
(Ja oli tosiaan hauska tavata viikko sitten!)
Clarissa, kiitos ja ole hyvä! Muistelen että sinäkin olet Kasevan ystävä.
Katja, niin tulee, olen jo laatinut noita kaikkia tunteita (toivottavasti!) aiheuttavan päiväohjelman itselleni :) Onneksi meillä on vielä tässä kuussa yöpymismahdollisuus Helsingissä; marraskuun alusta meistä tulee sitten täysmaalaisia, kun A-P:kin muuttaa pysyvästi tänne.
(Niin oli!)
Kiitos tästä syyslahjasta ja oikein ihanaa syysbreikkiä!
Lomaile rauhassa, ja nauti uusista asioista tässä hämyisessä syksyssä. Elämä saa olla niin ja näin, siihen on lupa ja oikeus, kohdata itse omat ne ja nämä.
Voi mahdoton, Kaseva on mun aivan lemppari, kun sitä omassa nuoruudessa tuli kuuneltua tolkuttomasti :) Kiitos !
Keskity sinä ihana juuri siihen, mikä mukavalta ja nautinnolliselta tuntuupi, ja sen soisin olevan syyslomallasi sitä olennaisinta. Voi hyvin!
Ihanaa syyslomaa - ja onnittelut siitä, että olette kotiutuneet "sinne maalle", saat isomman asunnon ja rakkaan saman katon alle :).
Minäkin vietän nyt hiljaiseloa blogin osalta, koska itseäni ja lapsiani kiusaavat kaikenlaiset ihanat syyspöpöt, jotka vievät voimia (en kuulu niihin superbloggaajiin, jotka pitävät lapselle oksennusämpäriä toisella kädellä ja kirjoittavat postausta toisella). Pitäisi ehkä itsekin laittaa hetkeksi "lappu luukulle", ettei tarvitsisi tuskailla, missä vaiheessa ehtisi kirjoittaa siitä ja siitä kirjasta (enpä ole juuri jaksanut lukeakaan, paitsi lastenkirjoja).
Ihania elämyksiä plyysipenkeillä!
Vau. Laitoin sinulle sähköpostia, kiitos! :)
Ja sanoisin kyllä ihan samaa, kuin Hannah ja kaikki muutkin. Kivoja elokuvafestivaaleja! :)
Leppoisaa syyslomaa sinulle! Niitä tarvitaan aina välillä :)
Miekin olen kriiseillyt nyt bloggaamisen kanssa, tai siihen liittyvän riittämättömyyden tunteen kanssa. Tämä kaikki on kasvanut niin suureksi, eikä aika vain riitä. Mutta yritän pitää pään harteilla ja miettiä etten anna ajatuksille valtaa. Kivasta en halua kriiseillä.
Mukavaa lomaa!
Pidä syysbreikki ja lue vaikka Marja Leena Virtasen kirja Kirjeitä kiven alle.
♥
Voi että, mä niin ymmärrän kaikenlaisia blogikriiseilyjä. Eipä hätiä mitiä, nauti tauostasi täysin rinnoin, kyllä me kaikki täällä sinua kaipaillaan ja palataan asiaan sitten kun sinäkin. :)
Lataa akkuja ihan rauhassa, siihen pitää keskittyä mikä sen arvoiselta kulloinkin tuntuu :)
♥ Syystuulien pehmeyttä ja virkistävyyttä sinulle Lumikko.
"Mun elämä on nyt vähän niin ja näin.
Mitähän lieneekään edessäpäin?"
Niin täälläkin.
Tuli tuo R&A mieleen ja se filmi, en taida sittenkään päästä sitä katsomaan, tai katsotaan nyt.. Miksi muuten näitä dokumenttejä ei levitetä leffateattereihin tai vuokraamoihin festivaalien jälkeen? Tämä on aina kummastuttanut itseäni.:o)
Minun päiväohjelmani on jumittanut tänään tässä koneella. Huomisesta lähtien toivottavasti paremmin.:)
Aiemman postauksen sienikuvat olivat kauniita. Haluaisin niin osata poimia oikeita. Marttakerho taitaa siis joskus kutsua. Itse en uskalla kirjan kanssa poimia hyötykäyttöön.
Kuulaita syyspäiviä! Tänään ainakin oli oikein kaunista aurinkoista.
Miksiköhän joistakin bloggaajista tulee vähän niin kuin ystäviä, vaikka ei tunnetakaan paremmin? Tuntuu, että sinut tuntisi ja olisi helppo jutella, ehkä siksi, kun olet blogissasi aika avoin.
Kirjoittelee tajunnanvirtaa,
Paula
Ilo jakaa tunnustus myös sinulle! Kurkkaa blogiini.
Kiitos kaikille kivoista kommenteista! Syysloma oli loppujen lopuksi lomaa ainoastaan blogista, muutoin viime päivistä/viikoista on ollut lomailu kaukana... Nyt yritän vähän lepäillä(kin) ja karistaa syksyn toisen flunssan tiehensä.
Paula, kiva kuulla, että koet noin <3
Taikku, kiitos tunnustuksesta, käyn sen jossain vaiheessa noukkimassa matkaani!
Lähetä kommentti