lauantai 2. lokakuuta 2010

Linnut

Minulla on paljon lintuja. Tauluissa, astioissa, vaatteissa. Variksia varsinkin. Niin aliarvostettu eläin. Ja kirjahyllyn päällä nököttää korppi. Sitä on moni säikähtänyt, luulevat täytetyksi vaikka se on muovia.

Nämä veijarit ovat lähteneet matkaani muilta mailta: varismuki Virosta, ruskeankirjava raajarikko Prahasta. Siellä se kyyhötti keramiikkapuodin viallisten korissa (nokkaa oli vähän liimailtu). Käärin sen hellästi silkkipaperiin ja toin tänne kauas pohjoiseen, kotiin.

4 kommenttia:

Inabeda kirjoitti...

Ihanan näköinen olento kehyksissä!

Marie Elisabeth's rum kirjoitti...

Minä kävin ihastelemassa keittiökuviasi. Kaunis keittiö ja niin upeat noi löytämäsi kankaat viime postauksissa.

Persoonallisen kauniita nuo lintusesi. Niillä on kivasti ilmettä.

Murrettakin jäin pohtimaan. Murteet on minulle aika vieras asia, johtuen ihan taustastani. Mielelläni kyllä kuulen eri murteita, rikastuttavat puhetta kivasti.

Antoisaa viikonlopun jatkoa sinulle.

Lumikko kirjoitti...

Inabeda: eikö olekin, se on minulle rakas kuva, postikortti yli 20 vuoden takaa. Kuvassa on Outi Heiskasen grafiikanvedos, jonka nimeä en nyt muista.

Marie: kiitos keittiökehuista! Lintusiini olen kovasti kiintynyt.

Jos olen ymmärtänyt oikein, äidinkielesi on ruotsi? Minulla oli nuorempana eräs suomenruotsalainen ystävä, joka puhui lähes kaikkien kanssa ruotsia. Olin hänen ensimmäinen suomenkielinen ystävänsä. Jonkin ajan kuluttua teimme hauskan havainnon: hän oli alkanut puhua suomea minun murteellani, se tarttui häneen helposti, koska hänellä ei tavallaan ollut vakiintunutta tapaa puhua suomea. Meitä huvitti se, että koko ikänsä Helsingin kantakaupungissa asunut ihminen puhui suomea kaakkoishämäläisellä nuotilla!

Hyvää sunnuntain jatkoa myös sinulle ja voimia työviikkoon!

Marie Elisabeth's rum kirjoitti...

:) Äidinkielen on ruotsi. Olen syntynyt ja asunut siellä ensimmäiset 20 vuotta.
Siellä on ihan oma ihana murre sotku. Kaikki Suomen murteet sekoitettuna ruotsalaiseen nuottiin...on aika eksoottista kuunneltavaa :)

Päätinkin kun lapset syntyivät että heille opetan suomenkielen kunnolla. Itselläni ei sitä taitoa ole, mutta onneksi ovat kirjat olemassa, olen lukenut heille satoja kirjoja ääneen. Samalla opin itse suomenkielen ja nuorukaiset kirjakielen, nyttemmin puhuvat ihan helsinkiläisittäin :)