Ojentaessani passiani vaalivirkailijalle en tunne vielä mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta astellessani kohti vaalikoppia se pääsee yllättämään. Pakahduttava, juhlallinen, vähän itkettäväkin tunne, joka on huipussaan raapustaessani numeroa äänestyslipukkeeseen.
Kopissa olen nenätysten kahden suuren asian kanssa, Historian ja Demokratian. Ymmärrän, että kaltaiseni ihminen ei ole aina saanut äänestää ja että maailmassa on yhä maita, joissa ei ole yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Tunnen suunnatonta iloa ja ylpeyttä siitä, että saan olla toteuttamassa demokratiaa ja tekemässä historiaa, kokemassa tämän osallisuuden tunteen.
Kaksissa edellisissä presidentinvaaleissa ehdokasvalintani on ollut selvä ja sentimentalismini huipussaan ehdokkaan tultua valituksi. Tällä kertaa olin kahden vaiheilla melko viime metreille asti, mutta selkeän ennakkosuosikin puuttumisesta huolimatta itse äänestystapahtuma oli näköjään yhtä tunteikas kuin edellisilläkin kerroilla. Demokratia itsessään liikuttaa.
11 kommenttia:
Tuttavani kertoi eilen, että hänen mummonsa on aina puhunut vaalipäivän kunnioittamisesta. Silloin pitää olla pellavaliina pöydässä ja pullakahvit tarjolla. Samoin naisten äänioikeudesta mummo on puhunut paljon. Ystäväni lähtikin illalla silittämään pellavaliinaa valmiiksi! Mahtava perinne!
Minä myös aina äänestäessäni tunnen suurta juhlallisuutta. se varmaan juontuu lapsuudesta, jolloin vaalipäivä oli juhlapäivä. Äitini laittoi aina pyhävaatteet mennessään äänestämään ja myös paremmat vaatteet oli vaaliväellä, ja ilmeetkin niin arvokkaat. Vaalikahvit juotiin,oli samoin pellavaliinat ja kynttilä paloi pöydällä.
Oman ehdokkaan valitsemisen vaikeus hiukan laimensi intoa äänestää.
Kävinkin jo ennakkoäänestämässä, mikä on joidenkin mielestä pyhäinhäväistys täällä pienellä paikkakunnalla. Kyllä tuo sama kuvailemasi tunne tulee sinne ennakkoäänestyskoppiinkin mennessä.
Sen kummemmin emme tapausta juhlista kahvilla tai muulla, mutta traditoihin kuuluu mainita jälkeen päin "ja nyt sitten vaalikahvit"
Pitääkin mainita meidän tytöille tuosta tabletista:-) Kupit ja kipothan jo sain.
Kyllä vaan, demokratiasta iloitaan ja äänestysoikeudestamme. Tänäänkin tukka tällissä ja hyvin pukeutuneina kävimme äänemme antamassa. Uunissa odotti sillä aikaa ruoka. Ruokapöydässä tyytyväisenä kerroin miehelle kirjoittamani numeron. - niin minäkin, sanoi mies hymyille.
Vesi kielelle herahtaa tuosta pasta-annoksesta.
Samanlaisissa tunnelmissa täälläkin oltiin ja ollaan edelleen. Hieno hetki se äänestäminen, ei siitä mihinkään pääse, vaikka toki presidentinvaalejakin voi kritisoida monellakin tapaa.
Nyt jännäämään tuloksia!
On etuoikeus, että voi vaikuttaa. Oma valintani oli selkeä ja äänestin jo ennakkoon. Nythän jo tiedämme miten kävi, saamme äänestää vielä toisen kerran, jännittävää.
Minunkaan valinta ei ollut ihan selkeä. Olin kahden vaiheilla pitkään, mutta äänestin kuitenkin ennakkoon. Onhan näissä vaalipäivissä oma jännityksensä ja juhlankin tuntu, vaikka ei mitenkään juhlisi tai olisi jo äänensä antanut ennakkoon. Minä torkahdin illalla ja heräsin juuri, kun ennakkoääneet julkistettiin. Onneksi heräsin, oli jännittävää!
Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka paljon gallupit ja media ohjaa ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Kai tästäkin jotain tutkimuksia on, mutta tuntuu, että Niinistöstä on mediassa puhuttu presidenttinä jo pari vuotta. Toivon, että se ei ole ihan "läpi huudettu" kuitenkaan :) Vielä pääsee ääntään käyttämään.
Nonna ja Liisa, hienoja perinteitä tosiaan. Meillä juhlallisuudet ovat ehkä enemmänkin sisäisiä kuin ulkoisia, mutta minustakin on mahtavaa, että vaalipäivää kunnioitetaan esim. liputtamalla.
Clarissa, minulla oli pitkään suorastaan innoton olo näiden vaalien suhteen, mikä varmaan johtui osittain siitä, että lopputulos vaikutti niin kiveen kirjoitetulta. Onneksi viimeisellä viikolla alkoi tapahtua sellaista liikehdintää, joka herätteli kiinnostumaan vaaleista.
Ja kyllä vain, ennakkoäänestyksessä voi kokea ihan saman tunteen, vaalikoppi kuin vaalikoppi :)
Rita, ihana ruokapöytäkeskustelu teillä :) Meillä oli vähän samantapainen keskustelu A-P:n kanssa; kävi ilmi, että molemmat olimme päätyneet samaan ehdokkaaseen kahdesta vaihtoehdosta, jotka nekin olivat samoja.
Suketus, juu kritisoimisen varaa on minusta esimerkiksi gallupeissa ja siinä, miten ne ohjailevat ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Ja muussakin toki :)
Cheri, minunkin valintani on nyt toisella kierroksella selvä. Jännittävää tosiaan oli ja tulee olemaankin, odotan innolla tulevia vaalikeskusteluja!
milla, kuten tuossa ylempänä Clarissallekin totesin, omaa vaali-innostustani laimensi pitkään se, että Niinistön valinta (viimeistään toisella kierroksella) vaikutti niin itsestäänselvältä. Sellainen lähtöasetelma ei ole kovin innostava, mutta onneksi se alkoi siitä sitten muuttua. Paljon suuremmalla innokkuudella menen nyt käyttämään ääntäni toisen kerran!
Kuopion. Marimekon. Ale.
Onko siellä vielä ale? Hä?
Salla, oli toissa viikolla, en tiedä onko enää.
Lähetä kommentti