maanantai 23. tammikuuta 2012

Tänään olen

- iloinnut Haaviston pääsystä toiselle kierrokselle
- miettinyt, miten voisin edesauttaa Haaviston valituksi tulemista ketään painostamatta, mitään tuputtamatta ja överiin hurmahenkisyyteen sortumatta
- maalannut edellisten asukkaiden seiniin piirtämiä töhryjä piiloon
- kuunnellut radiota
- syönyt kaupan lohikeittoa ja vähän kuivahtanutta ruisleipää
- kuunnellut Beirutia, jonka musiikista innostuin taas uudestaan katsottuani ennakkoon DocPointissa keskiviikkona ja perjantaina esitettävän Bombay Beach-dokumentin
- muistellut sitä Mirkka Rekolan runoa, jossa sanotaan minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille eikä sitten muuta
- pohtinut, pitäisikö minunkin puhua useammin siitä, mikä on tärkeää

Vielä ehtii yhtä sun toista.

22 kommenttia:

Cheri kirjoitti...

Minä myös olen iloinnut presidentinvaalien tuloksesta ja siitä, että Suomessa on paljon fiksuja ihmisiä. Mainostetaan Haavistoa tuputtamatta ja hurmahenkisyyteen sortumatta.

Petriina kirjoitti...

Samoja ajatuksia vaaleihin liittyen :-)

Täytynee lainata Rekolalta jotain, vaikka heti seuraavalla kirjastoreissulla.

Mukavaa maanantai-iltaa

milla kirjoitti...

Olemme iloinneet samasta asiasta :)

Minä iloitsin myös kirja"löydöistä" ja siitä, että huomenna on vapaapäivä.

Sitten taas puistatti muutama "tutun" kommentti liittyen presidenttiehdokkaisiin. Joskus on todella hankala ymmärtää toisia ihmisiä.

Tulipas lainausmerkkejä.

Niina Oivi kirjoitti...

Täällä ilottu kans Herra Hoosta! (no suprise ;)))

Hannah kirjoitti...

Samaten täällä iloa nostattanut Haavisto vaikkakin muutoin fiilikset sairastuvassa aikas vaisut.

Valoisaa, hyvänmielen viikkoa sinulle Lumikko!

Linnea / pigeonnaire kirjoitti...

Valoisia iloja ja hetkiä sinulla.

Mirkka Rekolan lause tuntuu hyvältä.

Kaunista viikkoa sinulle.

Lumikko kirjoitti...

Cheri, suomalaisten fiksuudesta olen minäkin iloinnut ja ollut ehkä vähän yllättynytkin - positiivisesti :)

Näin tehdään!

Petriina, kiva :) Rekolalla on paljon vähän sellaisia teoreettisia runoja (omaan makuuni liiankin) mutta tuo kyseinen runo on samannimisessä kokoelmassa, joka on ihana!

milla, minäkin olen kuullut tänään radiosta muutamia sellaisia kommentteja, jotka ovat kyllä herättäneet puistatuksia. Toisaalta esim. James Hirvisaaren "enpä olisi uskonut äänestäväni vihreää homoa"-kommentti on minusta vain hauska :) Niinpä niin, kukapa olisi uskonut!

Facebookissa olen huomannut saman kuin eduskuntavaalienkin jälkeen: fb-kaverini vaikuttavat olevan aika samanmielisiä keskenään. Siitä helposti syntyy se hurmahenkisyyden vaikutelma, kun kaikki kohkaavat saman ehdokkaan/asian puolesta (tai eduskuntavaalien kohdalla yhtä puoluetta vastaan). Vaikka olen itse samoilla linjoilla ja haluan sen myös näkyvän ystäville, tutuille ja tuntemattomillekin, toivon kuitenkin keskustelun painottuvan asia- ja arvokysymyksiin eikä henkilönpalvontaan.

Kauko Röyhkällä on muuten ollut ihan nasevaa vaalianalyysiä :)

Niina, no ei yllätä joo :) Jatketaan ilonpitoa!

Anonyymi kirjoitti...

Haaviston kampanja todellakin tarvitsee vaapaaehtoisia toimijoita mukaan, heillä kun ei ole rahaa millä mällätä ja järjestää vaikka mitä kuten kokoomuksen kampanjassa on.

Soittakaa ihmeessä ja kyselkää, mitä voitte asian eteen tehdä. Pienikin teko on suuri, kun riittävän moni osallistuu! Onnellisia talvipäiviä kaikille!

Terttu

Lumikko kirjoitti...

Hannah, voi ei, pikaista paranemista toivottelen sinne! Ja kiitos samoin :)

Linnea, olen aina pitänyt tuota Rekolan lausetta/runoa yhtenä kauneimmista koskaan kuulemistani. Olisiko se tullut nyt pressanvaalien vuoksi mieleeni..? "Minä äänestän Haavistoa, minä sanon sen kaikille" :D

Kiitos samoin sinulle, Linnea!

Terttu, minulle oli suuri ja iloinen yllätys huomata, kuinka paljon tällä meidänkin pienellä maalaispaikkakunnalla oli äänestetty Haavistoa. Olin jotenkin kuvitellut, että Niinistö ja Väyrynen jyräävät täällä - ja niinhän he jyräsivätkin, mutta Haavisto oli kuitenkin hyvä kolmonen.

Ei ollenkaan huono idea soittaa vaalitoimistoon (?) ja kysyä, miten voisi olla avuksi esim. omalla paikkakunnallaan tai vaikkapa viereisessä vähän isommassa kaupungissa. Taidanpa tehdä sen heti aamulla!

Lumikko kirjoitti...

Kävinkin saman tien jättämässä yhteystietoni Haaviston kampanjan sivuilla:
http://haavisto2012.fi/tule-mukaan/

Jos joku on järjestämässä katukampanjointia Pohjois-Kymenlaakson alueella, niin osallistun mielelläni; sähköpostiosoitteeni löytyy sivupalkista. Voin yrittää organisoidakin, jos joku innostuu tulemaan kaverikseni?

http://www.vihreat.fi/node/7259

jaana kirjoitti...

Olen myös huomannut tuon Haavisto-hurman naamakirjassa. Varsinkin yksi ystäväni on ihan totaalisen hurahtanut, tosin hauskalla ja huumorintajuisella tavalla.
Oma ehdokkaani ei päässyt toiselle kierrokselle, mutta iloitsen Haaviston pääsystä, nyt voin äänestää häntä. Olisi ollut paljon vaikeampi valinta Väyrysen ja Niinistön välillä. Ehkä olisin siinä tapauksessa äänestänyt sitä kuuluisaa Akua.

milla kirjoitti...

On ollut joo! Ilolla olen lukenut, mielenkiintoista keskustelua :) Kiva, olet siis löytänyt Röyhkän jutustelut! :)

Lumikko kirjoitti...

jaana, hurmahenkisyydessä on aina se vaara, että se kääntyy itseään vastaan. Jos tohina menee palvonnan puolelle, ihmisiä alkaa helposti ärsyttää. Toisaalta olin itsekin eilen aika hurmoksessa, vaikka Haavisto ei ollut mitenkään itsestäänselvä valinta minulle. Nyt kakkosella hän kyllä on.

Olen iloinen tästä loppu- tai välituloksesta myös siksi, että Niinistön ja Haaviston vaaliväittelyt ovat varmasti (ainakin minun korviini) kiinnostavampaa kuunneltavaa kuin mitä Niinistön ja Väyrysen olisivat olleet. Ja ennen kaikkea olen tyytyväinen siitä, ettei Niinistö (tai ylipäätään kukaan _yksi_ ehdokas) mennyt heittämällä läpi, vaan saatiin ja saadaan kunnon vaali. On tärkeää, että on vaihtoehtoja; välillä tuntui jo siltä, ettei niitä oikeasti ole.

Lumikko kirjoitti...

milla, joo kiitos sinun löysin ne :)

Omapäinen arkeilija kirjoitti...

Monta samaa asiaa tänään:
- olen iloinnut Haaviston pääsystä toiselle kierrokselle
- olen kuunnellut radiota
- olen syönyt kalakeittoa

Mirkka Rekolan juuri-tuo-runo on ihana.

PIUZA kirjoitti...

Kyllä minäkin alan olla Haaviston puolella :)

http://nasuvastisanottu.com/2011/12/09/animalian-presidenttitentti-osa-18-pekka-haavisto/

Jotain tuoltakin luin:
http://kaikki-elamasta.blogspot.com/

Sen enemmittä: mukavaa viikkoa!
t.Paula

Lumikko kirjoitti...

Omapäinen arkeilija, meillähän ovat menneet aatokset ja syömiset yksiin tänään :)

Paula, kiitos mielenkiintoisista linkeistä! Kävin lukemassa Animalian blogista sekä Haaviston että Niinistön (että vielä Arhinmäenkin!) vastaukset. Luin myös Kaikki elämästä-blogin viimeisimmän kirjoituksen, jonka sisältö osui minusta ihan nappiinsa, vaikka bloggaaja vähän jankkaavasti kirjoittikin.

Wihtori kirjoitti...

Juuri postasin omasta "hurmostilastani" !
Tunnustan seonneeni täysin :)

Clarissa kirjoitti...

Kun nyt luin täällä postaustasi ja kommentteja, tuli taas mieleen Goethen sanat:
Tuntea joku,
jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta
- se voi tehdä tästä maailmasta puutarhan.

Lumikko kirjoitti...

Wihtori, hienoahan se on, että politiikasta voi vielä mennä hurmokseen :D Jos ja kun tällainen "ilmiöityminen" lisää ihmisten kiinnostusta demokratiaan ja äänioikeutensa käyttämiseen, niin se on upea juttu. Toivottavasti niin kävisi muidenkin kuin niiden ilmeisimpien äänestäjien keskuudessa; melkein kolmasosa kansasta jätti kuitenkin äänensä käyttämättä ekalla kierroksella.

Clarissa, voi miten kauniisti sanottu - kiitos sinulle ja Goethelle!

Tuikkis kirjoitti...

Oi Beirut, olen rakastanut alusta saakka ja kysymys on kyllä pelkästä rakkaudesta, ei mistään tykkäämisestä. Ostin joitakin aikoja sitten tärkeimmälleni Beirutin älppärin ja tein hänetkin onnelliseksi. Ehkä joskus pääsen jopa kuulemaan ihan oikeasti ja läheltä lemppareitani.

Lumikko kirjoitti...

Tuikkis, minäkin kuuntelin paljon Beirutia joskus vuonna 2009 mutta sen jälkeen se on vähän jäänyt. Nyt sitten tuon huippuhienon dokkarin ansiosta innostuin taas uudestaan.