sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Syksyä ilmassa

Tänä aamuna olin haistavinani syksyn. Tuuli puhalteli puissa tavalla, joka toi mieleeni Nuuskamuikkusen lähtemiset, aina yhtä äkilliset. Nousin ylös, odottamatonta virtaa saaneena.

Jos ihmisellä voi olla koti vuodenkierrossa, minun kotini on syksy. Silloin on lähes aina hyvä. Tai niin minun muistini väittää, ja mikä voisi olla sitä luotettavampi lähde.

Meijerin vanhasta päädystä vapautuu iso asunto, josta olen salaa haaveillut. Tiedän, ettei meillä ole siihen varaa, mutta mielikuvitukseni viis veisaa realiteeteista.

15 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Tuli jänskä olo, kun juuri viime yönä kysyin blogissani että mikä kesäyössä tuoksuu syksyltä.

Älä ole niin varma varantopulasta - asioilla on tapana järjestyä! :)

Pilvitarha kirjoitti...

Syksy on ihana, silloin alkaa pörrätä ideoita ihan eri tavalla. Tuntuu aina että pitäisi alkaa jotain uutta ja kaikki on ihan mahdollista :)

Nykyisin tykkään vielä vähän enemmän kesästä, mutta se syksyn tuoksu on silti semmoinen vanha ystävä joka on ihan kiva kohdata uudelleen.

Maria/Sinisen linnan kirjasto kirjoitti...

Minäkin rakastan syksyä, kesällä on usein liian kuuma minulle mutta syksyn kirpeys antaa energiaa. Syksyn ainoa huono puoli on se, että se johtaa talven pimeyteen ja kylmyyteen.

Toivottavasti haaveenne isommasta asunnosta Meijerillä kuitenkin toteutuu!

Lumikko kirjoitti...

Hoo Moilanen, nii-in, en tiedä mikä siinä tuoksuu. Tietty kirpeys ja kuulaus ilmassa ainakin muistuttavat heti syksystä.

Kohta mennään katsomaan asuntoa... Pakko myöntää, että mulla on perhosia vatsanpohjassa!

Pilvitarha, mikähän siinä onkin, että syksyllä sitä on niin idearikas ja innokas alottamaan uutta..? Kaikki tosiaan tuntuu mahdolliselta. Vaikka kevään kai sitä "uutta alkua" pitäisi merkitä eikä syksyn.

Mulla kesä on aika tasoissa syksyn kanssa, mutta syksy on kuitenkin se lemppari :)

Maria, minäkin siedän huonosti kuumuutta ja kosteutta. Ihaninta on kirpeä, aurinkoinen ilma, niin kuin syyskuussa usein on. Tykkään myös talvesta, etenkin jos on kunnolla lunta ja pakkasta.

En uskalla oikein odottaa mitään, mutta pieni toivonkipinä kieltämättä kytee...

milla kirjoitti...

Kyllä, tuoksuu syksy! Tuoksuu kesän loppu. Syksy on minullekin hyvä. Kevät on pahin. Pidän keväästä, mutta silloin väsymistä ja kaikkea ikävää tuntuu olevan aina eniten.

Maassa on jo keltaisia koivun lehtiä ja metsissä alkaa olla sieniä.

Liisa kirjoitti...

Kyllä täällä myös odotellaan syksyä. syksy saa minut uusiin fääreihin:)

Liisa kirjoitti...

Kyllä täällä myös odotellaan syksyä. syksy saa minut uusiin fääreihin:)

Sesse kirjoitti...

Minustakin eilen aamulla tuuli tuntui ihan syksyltä.
Mun vuodenaika on kyllä kevät, mutta tämän kuuman kesän (joka ei kyllä vielä ole lopussa) jälkeen syksy varmaan tuntuu helpottavan raikkaalta.

wihtori kirjoitti...

Toivottavasti perhoset pääsevät vapaasti lentämään ja kotiutuvat sinne minne hyvä on, näin alkavan syksyn kunniaksi. Taas ollaan hyvissä tunnelmissa ;)

Clarissa kirjoitti...

Juuri eilen, kun istuimme kesäpaikan pihalla lämpimässä auringossa totesimme saman. Tuli aavistus syksystä, kun ympärillämme lenteli syyskesälle tyypillisiä sudenkorentoja ja amiraaleja eikä pikkulintujen ääniä enää kuulunut. Hiukan haikeaa, mutta pidän kyllä syksystäkin.Ilma on raikas ja kun sataa voi hyvällä omallatunnolla istua sisällä kaikenlaisten projektiensa parissa:)

Pirkko kirjoitti...

Minunkin kotini on syksy. Jokainen syksy on ollut jonkinlainen kotiinpaluu enkä edes yritä selittä miksi.
Ja vapaana laukkaava mielikuvitus saattaa joskus olla realistisempi kuin luulemme.

tulilatva kirjoitti...

Kyllähän jokaisella varmaan on se oma kotinsa vuodenaikojen kierrossa. Minulla se on ehdottomasti kesä, vaikka vähitellen olen alkanut pitää myös syksystä enemmän ja enemmän. Mutta eniten kuitenkin nautin kesän lämmöstä, vihreydestä ja siitä, ettei ulos mennessään tarvitse vetää päälleen koko garderobia... Kevät on pahinta aikaa, maaliskuun puolivälistä toukokuun puolen välin paikkeille vetelisin mieluusti sikeitä ja kömpisin luolastani, kun alkaa taas tuoksahtaa kesälle.

Lumikko kirjoitti...

milla, minullekin kevät on yleensä ollut pahin. Nuorempana kärsin kevätmasennuksesta, minkä lisäksi olen siitepölyallergian takia aina aivan tolkuttoman väsynyt ja tukkoinen maalis-toukokuussa. Nykyään tykkään kyllä keväästäkin enkä enää ahdistu lisääntyvästä valosta. Mutta väsymyksen liitän edelleen kevääseen.

Liisa, niin minutkin :)

Sesse, eihän tämä vielä lopussa ole, mutta ehkä hiljalleen voi alkaa puhua syyskesästä. Se on aivan erilainen kuin alkukesä, pimeine iltoineen ja haalistuneine lehtineen. Ihania molemmat!

wihtori, tunnelmat ovat tosiaan paljon paremmat, vaikka olenkin edelleen järjettömän väsynyt. Mutta eiköhän syksy taas piristä!

Clarissa, vähän haikeaa on, mutta toisaalta sekin on osa syksyn viehätystä. Minäkin rakastan sadetta (etenkin jos puuhastelen itse sisätiloissa ja sade rummuttaa kotoisasti ikkunoita)!

Pirkko, niin se on, enkä minäkään osaa selittää miksi. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että mielikuvitus on laukkaillut jos nyt ei realistisissa niin ainakin mahdollisissa sfääreissä... Jännittävää on, mutta yritän olla innostumatta liikaa.

tulilatva, tuolta minustakin on usein tuntunut keväisin, tosin oma "talviuni"-aikani on alkanut jo tammikuussa... Mutta keväästäkin olen oppinut nauttimaan, jotenkin se liittyy tähän maallemuuttoon ja siihen, että kevät on alkanut merkitä muutakin kuin lumen muuttumista loskaksi ja katu- ja siitepölykauden alkamista :)

PIUZA kirjoitti...

Minä kovasti ihmettelin, kun luin sieltä täältä blogeista syksyn tunnusta, kun minun mielestäni oli vielä kesä! No tänään minäkin haistoin tuon syksyn, tai ehkä enemmänkin tunsin. Syksyn koleuden ja kosteuden. Olen mieltänyt elokuun jotenkin vielä ihan kesäkuukaudeksi, mutta ehkä kesä tulee nykyisin aikaisemmin ja siten myös lähtee aikaisemmin?

En tiedä, minulla ei taida olla lempivuodenaikaa, paitsi, että talvi se ei ainakaan ole!;) Syksyssä on taas ihanaa värimaailman, kirpeys ja raikkaus. Keväässä vähän samat asiat. Kesä tuntuu olevan taas liian kuuma.

Onneksi meillä on mielikuvitus!:)

t.Paula

Lumikko kirjoitti...

Paula, kyllähän elokuu on viime vuosina ollut yhtä helteinen kuin heinäkuukin. Mutta nyt on jostain syystä ollut sellaista kirpakkaa, ainakin täällä meillä päin. Voihan sieltä vielä tulla helle, ja varmaan tuleekin.

Yritän tykätä aina siitä vuodenajasta, joka kulloinkin on meneillään. Tuntuu niin turhalta haikailla jotain, jonka tuloon ei voi vaikuttaa. Tulee kun tulee, ja aivan varmasti tulee, jokainen vuorollaan :) Mutta syksyssä on jotain sellaista, mistä ihan erityisesti tykkään, sekä ulkoisessa että sisäisessä maisemassa.