Isoisän vanhainkodissa viettämän vuosikymmenen ensimmäinen omahoitaja sattui olemaan yövuorossa. Muistelimme isoisää, hänen verbaalista lahjakkuuttaan ja omapäisyyttään. Puhuimme kuolemasta ja sen kohtaamisesta, omaisena olemisesta, hoitajana olemisesta. Vaikka huoneessa oli kylmä, tunnelma oli lämmin.
Olimme molemmat, minä ja äiti, kuvitelleet että minun isäni lähtisi ensin. Toisin kävi. Yöllä näin unta, jossa olin hautajaisissa. En ole varma, olivatko ne isän vai isoisän.
35 kommenttia:
Otan osaa.
Lämmin osanotto, lämmin halaus.
Lämmin osanotoni. Miten kaunis onkaan tuo kuva! Syksyn lehtien kera lähti isoisäsi pitkän elmämän elettyään.
Tunnelma vainajan huoneessa sairaalassa on ihmeen rauhallinen, jotenkin pyhä. Tietää, että henkilö ei ole enää ruumiissaan, mutta hän on kuitenkin läsnä. Näin minä sen olen kokenut.
Osanottoni! Teillä on ollut kaunis hetki hyvästijätöille.
Lumikko, kauniisti rauhaisasti lähti isoisäsi tähtien maille.
Osanottoni.
Lämmin osanottoni.
Kauniisti kuvaat hyvästijätön tunnelmia. Otan osaa, sydämestäni ja aidosti.
Lämmin osannotto, Lumikko!
Osanotto minultakin. Kaunis ja arvokas lähtö.
Pitkän elämän isoisäsi sai. Kauniit jäähyväiset jätitte. Otan osaa suruun ja ikävään.
Lämmin osanotto myös minulta.
Lämmin osanottoni ja halaus.
Kuoleminen nyt tuntuu oikeastaan siltä, kuin joutuisi lähtemään juhlista kotiin hiukan aikaisemmin, kuin oli aikonut. Mutta on tietysti lohdullista, että hauskaa oli, niin kauan, kun sitä kesti ja että kaikkien muidenkin on ennemmin tai myöhemmin lähdettävä kotiin." (Merete Mazzarella: Juhlista kotiin, 1992.)
Kunnioitettavan iän isoisäsi saavutti ja ilmeisen hyvän elämän sen aikana.
Lämmin osanotto.
Osanottoni perheesi suruun.
Kaikella on aikansa ja paikkansa.
Isoisä sai nähdä pitkän elämän.
Osanottoni. Kauniisti tuntuu päättyneen pitkä elämä!
Sydämelliset osanottoni. Herkkä ja lämmin tunnelma huokuu sanoistasi.
Lämmin osaanottoni.
Lämmin osanottoni! Kunnioitettava ikä oli vaarilla.
Pitkän päivätyön jälkeen on levon aika. Lämmin osanottoni.
Lämpöisin osanottoni.
Isoisäsi sai elää pitkän elämän ja lähti lempeästi syksyn sylissä taivaskotiin.
Hiljennyin uutisen äärelle muksujemme iltahulinasta huolimatta. Osanottoni, ja isoisälle kaunista ja hyvää matkaa eteenpäin täältä. Hän eli ja teki upean ja kunnioitettavan huikean pitkän elämän. Voimia teille sinne kaikkeen ja hautajaisiin, niihin jo toteutuviin ja tuleviin.
Puiden lehdet ovat kauneimmillaan lopun saapuessa syksyllä.
Lämmin osanotto minultakin.
Kun elämää on koettuna yli sata vuotta, tuntuu noiden vuosien myötä katoavan aivan liian paljon. Toisaalta, huikean paljon on noina vuosina myös jaettu ja annettu.
Lämpimiä ajatuksia.
Osanotto ja halaukset.
Lämmin osanottoni!
Minullakin on surullinen mieli. Naapurin rouva vietiin viikonloppuna sairaalaan, josta hän ei palannut. Miehensä on aivan onneton ja avuton.
Lämmin kiitos teille kaikille osanotosta! Isoisä sai tosiaan elää pitkän ja monella tapaa hyvän elämän. Hoitaja muisteli isoisän sanoneen monta kertaa vuosien varrella aikovansa elää satavuotiaaksi, ja satavuotiaaksi hän myös eli.
Osanottoni. Tuttuja tunteita, äitini kuoli 3.syyskuuta.
T. Tuike Unelmaelämää? -blogista.
Tuike, hei. Ikävä kuulla, otan osaa. Isoisäni kuolemaan ei onneksi liittynyt mitään traagista, hän oli niin vanha ja väsynyt ja enimmäkseen muissa maailmoissa, ja kuoleman lähestyminen oli omaisten tiedossa jo pitkään, vaikka lopullinen lähtö tulikin sitten yllättäen.
Lämpimin halauksin, myötäeläen.
Rita, kiitos.
Osanotto myös täältä. Minun äitini kuoli vuodenvaihteessa. Hänen serkkunsa, joka oli minulle myös hyvin rakas, kuoli kesällä - huomenna lähden Tukholmaan hakemaan hänen tuhkauurnansa. En uskalla kuvitella, kuinka omituista on matkustaa risteilyaluksella uurnan kanssa.
Kiitos Salla, samoin täältä sinne. Tuhkauurnan kanssa matkustaminen ruotsinlaivalla voi olla hyväkin kokemus, vaikka varmasti vähän omituinen. Siinä kuolema asettuu aika luonnollisesti osaksi elämää.
Viime yönä heitin osan uurnan sisällöstä mereen samalta kannelta, jossa ihmiset juhlivat - kyllähän se kummalliselta tuntui.
Salla, varmasti. Ehkä olitte kuitenkin siinä tilanteessa tavallaan kahden vainajan kanssa.
Lähetä kommentti