Pariisin charmi oli tallella. Kuljeskelimme Seinen vasemmalla rannalla, Saint-Germain-des-Présillä, lempikadullani rue Mouffetardilla ja Butte-aux-Caillesissa. Välillä hurautimme metrolla pohjoiseen, Montmartrelle, Le Marais'hin ja Bastilleen. Ja tietysti Champs-Élyséesille.
Ravintoloiden suhteen meillä kävi tuuri: melkein kaikki löytämämme ruokapaikat olivat mukavia ja ateriat edullisuudestaan huolimatta maistuvia (Michelin-tähdillä varustetut paikat meidän oli jätettävä suosiolla väliin). Mieleen jäivät erityisesti kreikkalainen Epsilon avenue des Gobelinsilla ja viehättävä L'Auberge de la Butte rue de la Butte aux Caillesilla (todella ystävällinen palvelu!). Hyvää aamiaista tarjoili La Salle à Manger rue Mouffetardilla ja ruokaisaa brunssia tanssikoulun sisäpihalla sijaitseva The Studio Marais'ssa.
Shoppailu jäi vähän vähemmälle, mutta maailman ihanimmassa Shakespeare and Co.-kirjakaupassa oli käytävä kahdesti. Teevarastot täydennettiin Le Palais des Thés-ketjun Marais'n puodissa, jossa tarjotaan aina maistiaisia.
Filmihullulle Pariisin elokuvatarjonta on hullaannuttava eikä läheskään kaikkia elokuvia onneksi enää dubata, joten leffassa tuli käytyä peräti kolmesti. Cannesissa Kultaisella palmulla palkittu Terrence Malickin The Tree of Life kirvoitti pariisilaisyleisöltä buuaukset ja oli minustakin ohjaajan epätasaisin elokuva. Wim Wendersin 3D:nä esitetty tanssielokuva Pina kuului matkan kohokohtiin. Woody Allenin uusin sijoittui sopivasti Pariisiin, mutta oli muuten vähän heikompi esitys ranskalaisten rakastamalta Allenilta.
Niin TV-uutisia kuin lehdistöäkin hallitsivat Dominique Strauss-Kahnin eli DSK:n oikeudenkäynti ja Lars von Trierin natsipuheet Cannesin elokuvajuhlilla. Eikä Pariisin matkaa ilman mielenosoitusta: tällä kertaa törmäsin iskulauseita huutaviin marssijoihin Bastillessa. Mikäli oikein ymmärsin, kyse oli Ranskan sotatoimista Norsunluurannikolla. Presidentti Sarkozy sai huutia afrikkalaistaustaisilta mielenosoittajilta.
Pariisista on tehty lukuisia lauluja, mutta minulle yksi on ylitse muiden: Souad Massin ja Marc Lavoinen Paris-duetto, olkaapa hyvät!
15 kommenttia:
Merci♥
Oih! Kuviesi (ja tekstin) perusteella sinulla on ollut ihana matka! Ihan kateellisena täällä :), etenkin Shakespeare&co.:sta ja noista herkuista :P.
Voisin lainata Marian kiitoksia. Ihanaa ja niin ajankohtaista. Olen huomenna aamulla lähdössä Pariisiin - ensimmäistä kertaa elämässäni.
Pariisissa on sitä jotain! Kerrassaan. Olette varmasti nauttineet :)
Maria, si'l vous plait :)
Pienen mökin emäntä, ihanaa oli, ja inspiroivaa! Shakespearesta on tulossa vielä lisää kuvia, heiluin siellä kameran kanssa pariinkin otteeseen :)
Katja, oi ihanaa, olen varma että nautit! Siellä on jo täys kesä, muttei vielä liian kuuma. Ihanaa matkaa!
Omenaminttu, niin siinä on, suurkaupungeista se on ehdoton lempparini. Ja kyllä, kovasti nautittiin :)
Oi, kevät Pariisissa!
Villiviini, siellä oli oikeastaan jo kesä, vihreys huipussaan ja lämpöä juuri sopivasti (20-25 C). Suomessa olikin sitten taas kiskottava takkia päälle :)
Ihania ja inspiroivia kuvia.
Tuonne Shakespeare&co haluan itsekin joskus päästä.
Ihana pariisi! mekin siellä kävimme huhtikuussa.
Ihania kuvia ihanimmasta kaupungista!
Ihanaa! Otin oikein kahvia kaveriksi ja katselin nautiskellen jokaisen kuvan.
Mulla on ollut muuten varsinainen Allen -talvi. You will meet a tall dark stranger oli minusta niin hyvä ja kamala, että innostuin katsomaan läpi koko tuotantoa, osan uudelleen ja osan ekaa kertaa. Ehkä mulla on nyt ollut juuri sellainen olo, että raakakin huumori ja sarkasmi ihmisen ja elämän pienuudesta on osunut ja uponnut.
Mukavaa kotoutumista.
jaana, kiitos, sinne kyllä kannattaa matkustaa vähän kauempaakin :)
Liisa, huhtikuu onkin ehkä täydellisin ajankohta, kun Suomessa on vielä selkeästi kevät tai jopa kevättalvi, ja Pariisissa jo melkein kesä.
Troijan Helena, :)
Molly, lisää on tulossa... Allen onkin parhaimmillaan "kokonaisuutena", se koko maailma on niin omanlaisensa. Yksittäisistä elokuvista oma suosikkini on Manhattan, ylipäätään 70-luvun tuotanto on eniten mieleeni. Ja uudemmista Vicky Christina Barcelona!
Oi oi, matkakuume herää! Ihania kuvia todellisesta elämästä ja näkymistä. Ja siellähän on niin kesäisen näköistä. Matka teki varmaan hyvää. Ilmeisesti tunnet Pariisin melko hyvin? Itse olen käynyt siellä vain kerran nopeasti interraililla sata vuotta sitten...
Pellon pientareella, siitä vaan matkaan sitten! Pariisissa juuri "todellinen elämä" on parasta, tai niin kai se on kaikkialla..? Juu, tämä oli kahdeksas kerta Pariisissa. Nyt ajattelin kyllä pitää parin vuoden tauon ja käydä seuraavaksi jossain muualla.
Lähetä kommentti