lauantai 18. joulukuuta 2010

Edward Gorey revisited

Edward Gorey keräili ainakin kiviä, värillistä lasia, vanhoja teekannuja, metalliromua, pehmoleluja, vanhoja kirjoituskoneita, koriste-elefantteja ja -sammakoita, taidetta, sirottimia, puisia perunanuijia, dekkareita ja japanilaista kirjallisuutta.

Pallohuoneeseen (The Ball Room) Gorey sijoitti keräämänsä pallonmuotoiset esineet. Niiden keskellä hän polki lääkärin määräyksestä kuntopyörää, lukien samalla kirjoja.

Televisiohuoneessaan Gorey katsoi ja nauhoitti kaikki lempiohjelmansa: Buffy Vampyyrintappaja, Tyttökullat, Frasier, Salaiset kansiot ja Kolmas kivi auringosta. Videokasetteja oli tuhansia, samoin levyjä: Bachia, Beethovenia, Mozartia, Erik Satieta, countryä. Kirjoja oli vielä paljon, paljon enemmän.

Lisää kuvia Kevin McDermottin kirjasta Elephant House or, The Home of Edward Gorey (2003) täällä.

8 kommenttia:

Vuorovettä kirjoitti...

Tilasin tuon kirjan itselleni ja jätin sen takia yhdet kemut väliin, kun ei ollut varaa molempiin. :D Tyttökullat-sarja oli minunkin lempparini!

anja kirjoitti...

Keräilykuvat sykähdyttivät keräilijää!

Lumikko kirjoitti...

Vuorovettä, toivottavasti et menettänyt mitään kun jäit pois kemuista. Kirjasta on ainakin iloa vuosiksi eteenpäin :) Mulla on kaksijakoinen suhde Tyttökultiin. Niitä nimittäin alettiin esittää samalla ohjelmapaikalla kuin ehdotonta lempisarjaani Kate & Allie, ja jälkimmäisen loppuminen suretti niin, että Tyttökullat tuntuivat laihalta lohdulta... Mutta opin siitäkin sitten tykkäämään, en kylläkään niin paljon kuin Katesta ja Alliesta.

anja, keräilijän vikaa minussakin... Goreyn talo on siitä ihmeellinen, että vaikka se on täynnä tavaraa, tuntuu ettei siellä ole mitään turhaa tai ylimääräistä, vaan jokaisella esineellä on arvonsa ja paikkansa.

Vuorovettä kirjoitti...

Katesta ja Alliesta tykkäsin myös. :) Kemuja tulee varmasti uusia vielä.

sanna kirjoitti...

Pallohuone! Mahtavaa! Katsoin että tuo paikka olisi museona. Olisi hauska käydä.

Lumikko kirjoitti...

Vuorovettä, nyt erehdyin katsomaan Amazonista, saisko Katen ja Allien DVD:llä, ja saishan sen, koko sarjan, mutta hintaa yli 116 puntaa...

sanna, niinhän se olis ja kiintoisaa olis käydäkin, mut toisaalta vähän kummastuttaa: kirjasta nimittäin luin, että Gorey itse oli aika tarkka yksityisyydestään ja otti vieraat vastaan kuistilla tai keittiössä, peremmälle taloon pääsivät vain harvat. Kirjan kuvatkin on otettu vasta Goreyn kuoleman jälkeen.

Hilja kirjoitti...

Tuntui siltä jo kun näin noi kuvat, kaikki ne roinat (mielenkiintoset roinat, niitäkun pääsis köljäämään!), kirjat ja kissa. Sitten noi telkkarisarjat. Ja vielä kun kerroit ton että ei halunnut päästää juuri ketään kotiinsa, kyllä vaan: jonkinmoinen sukulaissielu taisi olla!
(Paitsi yks asia vaivaa, kuvissa ei näy yhtään viherkasvia eikä kukkaa...)

Lumikko kirjoitti...

Hilja, olen aivan vakuuttunut, että Gorey on, tai siis oli, mun sukulaissielu. Olisin täysin tyytyväinen, jos saisin hiihdellä elefanttitalossa päivät pitkät, lueskella, piirtää, kirjoittaa, polkea kuntopyörää pallojen keskellä, rapsutella kissoja ja katella lempisarjoja. Joskus kävisi joku vieras teellä.

Gorey muuten kuolikin kotonaan. Tai teknisesti vasta kolmen päivän kuluttua sairaalassa, mutta taju meni kotisohvalla (sydänkohtaus). Oli itse valinnut vaihtoehdon, lääkäri olisi halunnut hänet sairaalaan teholääkitykseen.

Viherkasveja ei tosiaan pahemmin näy, paitsi siellä pallohuoneessa oli joku aika villiintyneen oloinen yksilö.