 |
| Kirjastosta mukaan tarttui lehtien joulunumeroita viime vuosilta. |
Totta puhuen olen laiska laittamaan joulua. Minulle riittävät kirjat, kynttilät ja konvehdit. Jouluna kyläilemme vuoroin äitini, vuoroin isäni luona, kotona vietämme vain aamun ensimmäiset ja illan viimeiset tunnit. Senkään takia ei tunnu tarpeelliselta luoda tunnelmaa koristein. Tunnelma on mielessä.
Jotain olen sentään joulun jouduttamiseksi tehnyt. Joulukortit on saatu maailmalle. En ostanut montaakaan uutta, minulla kun on toipuvana (parantumattomana?) hamsterina melkoinen korttikokoelma omasta takaa. Kirjoittamisen kyytipoikana nautin kuppikaupalla omena-kaneliteetä.
Tällaiseen aikuisten jouluun taitaa kuulua myös se, että lahjat annetaan etu- tai jälkikäteen. Äiti yllätti minut ja A-P:n kirjakaupan lahjakortilla. Minähän olen kirjakaupassa kuin lapsi karkkikaupassa. Tunnin verran hiplasin, hypistelin ja selailin. Lopulta kaupan kiva myyjä pakkasi kolme kiinnostavaa nättiin paperipussiin.
22 kommenttia:
Jokaiselle omannäköisensä joulu. Minusta se on mukava idea :)
Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa elämässäni joulun yksin ja nautin siitä kovasti. Minulle riittää samanlaiset asiat kuin sinullekin. Leivottuani pari päivää pipareita olen aika väsynyt ja mietin, jospa jatkossa ilmoittaisin lapsilleni, että haluan olla joulut yksin ja he voivat kyläillä muina ajankohtina. En ole aikoihin enää nauttinut jouluhässäkästä ja nyt sama alkaa muistua mieleen. Kun ei tarvitse valmistella joulua, jää aikaa olemiseen.
Suurin piirtein noin minäkin toimin. En halua mitään ylimääräistä tänne. Piparkakuista tein jokajouluiset verhot yhteen pikkuikkunaan, tähtiä askartelin ja kynttilöitä poltetaan. Mies on ostanut kukkia ja tytär valitsi karkkipäivänä namujen sijasta amrylliksen. Aattona koristellaan kuusi ja haetaan löylyvesi purosta.
Aivan ihania kortteja olet löytänyt. Myyrän lisäksi omia suosikkejani ovat mm. Lennart Heljen tonttukortit. Levollisia ja tunnelmallisia hetkiä meijeriin! J.K. Hieno lahja äidiltästi!
Tuota Waldenia minäkin hypistelin juuri kirjakaupassa. Mun perustoive joululahjaksi on suklaata ja kirja. Tosin tänä vuonna vaihdoin kirjan väreihin, koska niille olis tarve ja kirjahyllyssä on ahdasta. Vaikka ainahan kirjoille jostakin tilaa löytyy.
Joulu tulee silloin, kun saa viettää sitä sillä tavalla kuin itse haluaa. Minä kyllä teen piparit ja tortut ja perinteiset laatikot, mutta en kehittele kymmentä eri sorttia. Nyt luulin pääseväni laittamaan joulua, mutta olen saanut kaamean flunssan työpaikalta... Ei auta kuin levätä hetkonen ja laittaa sitten sitä, mitä tosiaan haluaa.
Millan, samaa mieltä :)
Niina, mulle aina aikaisemmin joulu merkitsi ansaittua lepoa ja lomaa, mutta nyt vaikka olen (ainakin periaatteessa) muutenkin levännyt, huomaan silti kaipaavani siltä ihan sitä samaa. Parasta on olla vaan, lueskella, syödä ja nykyään myös saunoa.
Vuorovettä, varmaan vähän enemmän on panostettava jouluun, jos on lapsia. Kyllä minäkin voisin kuvitella askartelevani pipariverhoja tms. jos olisi pieniä perheessä, heille sellainen luo kuitenkin niitä tärkeitä muistoja.
Hassua, että mainitsit nuo Lennart Heljen kortit, lähetin nimittäin tänä vuonna aika monta sellaista. Rajasin ne pois kuvista, jos vaikka joku kortin saajista käy täällä... Tykkään niistä siis myös kovin! Mulla oli ne kirjatkin pienenä, siis Heljen kuvittamat, kaksi erilaista tonttukirjaa.
Äidin lahja oli kierrätyslahja: hän oli saanut lahjakortin itse lahjaksi, mutta hukkuu (minun onnekseni!) kirjoihin muutenkin, joten päätti lahjoittaa eteenpäin :)
sanna, ahdasta on meilläkin hylly(i)ssä, mutta kirjat ja joulu kuuluvat jotenkin yhteen. En sitä paitsi juuri ikinä osta normaalihintaisia kirjoja, ainakaan fiktiota, joten joulu on sikäli aika luksusta, että saa jonkun uunituoreen, kovakantisen kirjan ihan omaksi. Suklaa on kyllä erittäin tärkeä elementti myös :)
Tuulella, kyllähän minäkin pääsen jouluruokapöytään, äidin luona ;) Jos ja kun joskus vietän aattoiltaa ihan omassa kodissani, tulee varmaan tehtyä ruokiakin eri tavalla. Viime vuonna itse asiassa tehtiin piparkakkutalo, mutta se meni lahjaksi.
Huono ajoitus flunssallasi :( Toisaalta se tarjoaa hyvän tekosyyn (tai siis ihan oikean syyn!) ottaa vähän rennommin näin joulun alla, tehdä vain sen verran kuin jaksaa ja huvittaa. Paranemista sinne!
Kukin nauttii omalla tyylillään, ja tärkeintä on minusta se, että pystyy nauttimaan joulusta ja sen odotuksesta, eikä homma mene pakonomaseksi suorittamiseksi!
Tuo Riikka Pulkkinen kutkuttaisi minuakin! Täytyykin laittaa varaus kirjastoon...
Mukavaa neljättä adventtia sinulle! Sehän on ihan just!
Kovin en minäkään ole koristeihmisiä. Joulun tuo kukkaset ja havut sekä jouluruoka, mitä meillä syödään aika ruotsalaisittain :)
Tosin jouluruokaa en jaksa syödä sitä kolmea päivää pidempään. Käsityön merkeissä kyllä valmistelen joulua hyvissä ajoin, mutta kotiin se alkaa hiipimään nyt.
Lahjakortti kirjakauppaan on ihastuttava lahja. Olen itsekkin varannut joulunpyhiksi pari kirjaa.
Mikko Mallikas sai hymyn päivään, meillä minua aina vihjataan hänestä ja siitä kuuluisasta lauseesta; Jag ska bara... :)
Ihania kortteja! Mikko Mallikas ja Myyrä ovat kestosuosikkeja. :)
Ihana lahja, tuo lahjakortti kirjakauppaan. Mä olen myös esittänyt joulupukille kainon toiveen parista kirjasta ja irtokarkeista. Olis ainakin joulunpyhiksi tekemistä. :)
Mielelläni kuulen kommentteja tuosta Riikka Pulkkisesta, kun olet sen lukenut. :)
-Päivi-
Kirjat tekevät joulun, minä aina kuvittelen ehtiväni lukea niin vietävästi joululomalla. Rakastan itsekin kirjalahjakortteja, on niin luksusta ostaa kotiin uusi kovakantinen!
Nonna, näinhän se on. Joulu on tosiaan ihan pian, aina se tulee kaikesta touhotuksesta huolimatta jotenkin yllättäen. Leppoisaa joulunaikaa sinulle!
Marie, kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Minullakin jouluruokakiintiö tulee aika nopeasti täyteen. Suosikkini on siika, kinkusta ja laatikoista en oikeastaan niin piittaakaan.
Päivi, juu, itseänikin kovasti kiinnostaa tuo Pulkkinen, kun sitä on niin varauksettomasti kehuttu. Olin itse asiassa aikonut ottaa sen Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta, mutta kun tuo Totta oli tarjouksessa, niin päätin sitten lainata Hirvosen kirjastosta...
Niina, sama juttu minulla, kuvittelen aina ehtiväni lukemaan enemmän kuin todellisuudessa ehdin/jaksan. Nuorempana minulla oli tapana lukea joululahjaksi toivomani ja saamani kirja heti aaton ja joulupäivän välisenä yönä, näistä öistä on monta hienoa muistoa. Mm. Fagerholmin Ihanat naiset rannalla luin sillä tavalla (en varmaankaan kokonaan mutta osan), samoin Peter Höegin Rajatapaukset.
Luksusta se nimenomaan on, yleensä kun ostan romaaneja vain käytettyinä tai pokkareina.
Ihanan näköisiä kortteja! En minäkään kotona ole joulua laittanut, lähden ilmeisesti äidin luokse Helsinkiin jouluksi. Ehkä siellä on muutama joulukoriste, vaikka aika maltillista varmaankin. Minä pyrin nykyään lainaamaan lähes kaikki romaanit kirjastosta, ostan vain kaikkein tarpeellisimmat tietokirjat itselleni. Tämä sekä tilanpuutteen vuoksi että rahasyistäkin. Ja muutenkin pyrkimyksestä päästä eroon tavarasta (siinä olen vasta alussa, muuttolaatikoita vieläkin vintillä...). (PS. Eihän sähköpostini ole mennyt roskapostikansioosi tai hukkunut matkalla?)
Pellon pientareella, pitikin kysyä sinulta että tuliko viestini perille, kun et ole mitään vastannut... johonkin se vastauksesi on hukkunut, ei löytynyt roskaposteistakaan!
Mulla vähän sama juttu, että romaanit kirjastosta, kun ne kuitenkin yleensä lukee sen yhden kerran eikä niihin sitten enää tule palattua. Siksi joulun lahjakirjat tuntuvatkin niin luksukselta. Toisaalta, nytkin valitsin vain yhden romaanin ja kaksi vähän toisentyyppistä kirjaa, juuri samasta syystä.
Jonkun verran ostan kyllä ulkomaisia pokkareita (lähinnä dekkareita), jos niitä ei saa edes Helsingin kirjastoista. Mutta Amazon Marketplacesta niitä saa tilattua niin halvalla, että se ei paljon kirpaise, ja sitten ne voi halutessaan myydä taas eteenpäin.
Mä rakastan kanssa kortteja yli kaiken. =) Lähetän niitä aina paljon enemmän kuin saan ja tiedän ehkä vain yhden korttihullun itseni lisäksi kaveripiirissäni. Mutta se on alkanut mietityttää, että miten estäisi sen, ettei lähettäisi samanlaista samalle ihmiselle eri vuosina. Minäkin nimittäin yritän aina miettiä kenelle sopisi mikäkin kortti ja edellisvuoden kortteja jää usein varastoon. Ehkä joskus alan pitää luetteloa siitä, kuka sai minkä minäkin vuonna =D.
Iines, usko tai älä, mutta minä olen niin nörtti, että pidän kirjaa lähetetyistä korteista :) Säilytän joulukorttien kanssa samassa laatikossa pieniä lappusia, joihin olen merkannut, minkä kortin olen kenellekin minäkin vuonna lähettänyt. Jos kortilla ei ole selvää nimeä tms., olen kirjoittanut vaikkapa "Tonttu ja jänis kuusen alla". Muuten voisi hyvinkin tulla lähetettyä aina samat kortit samoille vastaanottajille, tietyt kuvat kun muistuttavat vuodesta toiseen tietyistä ihmisistä!
Omanäköisensä joulu on ihan luvallista rakennella. Turha hässäkkä ja hössötys stressaa ihmisiä enemmän kuin olisi kohtuullista, vaikka joulu on rauhoittumisen ja levollisen olemisen aikaa. Olet onnistunut omassa joulussasi löytämään olennaisen.
Joulukorttien suhteen minä myös yritän löytää kullekin ystävälle sopivan kortin, mutta aina se ei valitettavasti onnistu!
No, heti kommenttini jälkeen kirjoitin ylös, millaisen kortin lähetin kenellekin :).
anja, juu, täydellistä korttia ei aina löydy, mutta jotenkin oikea henki sentään useimmiten. Ehkä on tosiaan hyvä, etten ole oppinut hössöttämään joulun suhteen, onhan näitä stressitekijöitä elämässä muutenkin :)
Iines, se on pieni vaiva mutta kätevä apu seuraavana vuonna :)
Korttisi tuli tänään ja arvelinkin, että se oli vain meille valittu. Täältä sain arvelulleni vastinetta. :) Sinä olit ainoa, joka sai minulta/meiltä erilaisen kortin kuin muut tänä vuonna. Muille askartelin itse "kuusikakut".
Täytyisi ryhdistäytyä ja kommentoida tänne useammin..tai siis edes joskus. Uuden vuoden lupaus?
Lämminhenkistä joulua ja voimia toivotellen,
johanna
Johanna, joo, siinä tavallaan yhdistyivät meidän molempien "maallemuutot", teidän iso talo ja mun "hidastelu". Ja tää luminen talvi tietysti.
Teidän kettukortti oli ihana!
Kuulostaa hyvältä uuden vuoden lupaukselta, jään siis odottelemaan ahkeraa kommentointia ;)
Hyvää joulua vielä kerran!
Ihania kortteja, varsinkin tuo Mallikas :) Persoonallisuus on se juttu joka varmasti vastaanottajan mieltä lämmittää. Harvoin tulee lähetettyä samanlaista korttia jokaiselle. Tänä jouluna askartelin itse ne korttini ja vain hyvin valituille henkilöille (Oikeastaan niistä tuli kirjat jotka kuvitin vanhanaikaisilla kiiltokuvilla:) Kopioin siis vanhoja omia joulukertomuksiani yli kolmenkymmenen vuoden takaa ja vain henkilöille jotka olivat kertomuksessani mukana :D (Salaisesta sinikantiseta vihkostani siis) Jopa itsekin yllätyin miten olin voinut kirjoittaa niin hyviä juttuja kymmenen vanhana :D
Niin paljon olisi ideoita aina Joulujakin ajatellen, jos aikoisi ne toteuttaa täytyisi valmistelut aloittaa jo kevät talvella :)
vaarihiiri, varmasti olivat mieluisat saajilleen nuo korttisi/kirjasi :)
Lähetä kommentti