maanantai 8. elokuuta 2011

Vackert med vintage

Tilasin viime kuussa pari kirjaa netistä. Toinen niistä oli Sania Hedengrenin ja Susanna Zacken Vackert med vintage (2011), joka osoittautui hivenen liian hempeäksi omaan makuuni. Kirjassa on paljon kivoja kuvia, mutta vähän liikaa valkoista, kukkakuosia ja irtokirjaimia (tiedättehän, niitä ärriä ja ässiä ja änniä, jotka ilmaantuivat jossain vaiheessa kaikkien sisustuslehtien sivuille ja joiden viehätystä en ole vieläkään oikein tajunnut).

Kirjahyllyt ja taulut sen sijaan loistavat poissaolollaan, mikä on aina miinusta sisustuskirjalle. Mikään Detaljer hemma-kirjan veroinen aarre tämä siis ei ole (ainakaan värikkään ja vähän boheemin sisustustyylin ystäville), mutta ihan mukava silmäiltävä kuitenkin. Kaikki alkuperäiset kuvat ovat Charlie Drevstamin. Tilasin oman kappaleeni täältä, mutta vielä halvemmalla se näkyy löytyvän täältä.

15 kommenttia:

jaana kirjoitti...

Kauniita kuvia, osuu omaan sisutushermooni, mutta auts se kirjahyllyjen puuttuminen...

Lumikko kirjoitti...

jaana, laitoinkin tähän niitä omaankin sisustushermooni iskevimpiä kuvia :) Kirjahylly on minulle huushollin tärkein huonekalu heti sängyn (ja ehkä pöydän?) jälkeen, en voisi kuvitella kotia ilman kirjahyllyä! Tai ainakaan ilman kirjoja.

Clarissa kirjoitti...

En olisi itse hoksannut koristaa sinkkiruukun reunaa pitsillä. Siinähän hieno idea!
Keltakukkainen pussilakana on kyllä tuttu, ettei vaan ole sama, kuin meillä 70-luvulla.
On aina yhtä inspiroivaa selailla tällaisia kirjoja!

Lumikko kirjoitti...

Clarissa, keltakukkainen pussilakana on niin hieno, että taisin ostaa kirjan pitkälti sen houkuttelemana :) Tämä on tosiaan mukava selailtava, vaikka en ihan kaikista kuvista innostukaan.

milla kirjoitti...

Alimmainen kuva on paras! Minä pidän valkoisesta. En kylläkään mistään valkoinen-musta-teräs yhdistelmistä. Voisin pitääkin tästä kirjasta :) tai ainakin juuri nämä laittamasi kuvat ovat ihan kivoja. Kiitos taas vinkistä!

Lumikko kirjoitti...

milla, alimmainen kuva onkin kirjan kannessa :) Kyllä minäkin tykkään valkoisesta, mutta nimenomaan luonnonvalkoisesta ja pikemminkin taustana kuin sisustuksen päävärinä. Tosin esim. keittiö voi olla tosi kaunis pelkästään (luonnon)valkoisena, jos väriä tulee sitten ruokatarvikkeista, astioista yms. Pääasia ettei ole liian romanttista, siitä en tykkää.

Jenni kirjoitti...

Minäkin katselin tätä lomalla Tukholmassa, mutta jätin liian herttaisen oloisena kirjan hyllyyn. Kiva, että pääsin nyt kuitenkin kurkkaamaan kirjaa blogi kautta! :)

Minun sisustustyylini ei ole oikeastaan ollenkaan tuollainen kuin tuossa kirjassa (ainakaan ennen kuin saan Kilukea ja katsella paljon enemmän boheemihkojen ja rentojen talojen kuvia kuin siistien ja modernien, kuvissa on usein fiilistä ja yllätyksiä.

Satu kirjoitti...

Herkullisen näköisiä kuvia, mutta hankalaa kuvitella oikeaa kotia, omanlaistani sellaista, ilman kirjahyllyjä, tauluja ja valokuvia.

Lumikko kirjoitti...

Jenni, no ei minunkaan oikeastaan; kirjan kuvissa on paljon sellaista romuromanttista huvilatyyliä, mitä on ihan kiva katsella, mutta mikä ei kuitenkaan tunnu ihan omalta, ainakaan kovin kukikkaana tai toisaalta valkoisena versiona. Tyylistä puuttuu joku sellainen elementti -sielukkuus? älyllisyys?-, jota ne kirjat ja taulut edustavat. Ja kun niitä ei ole, jotain olennaista puuttuu.

Mutta pieninä annoksina tämäkin tyyli kyllä vetoaa minuun ja voisin ihan hyvin kuvitella sisustavani vaikkapa lasiverannan (jos minulla sellainen olisi) tähän tapaan. Kunhan jostain asunnon uumenista sitten löytyisi sellainen vähän hämärämpi huone, jossa olisi niitä kirjoja ja kellastuneita grafiikanlehtiä :)

Lumikko kirjoitti...

Satu, sama täällä. Nautin tämän kirjan kuvien raikkaudesta, mutta omaan kotiini haluan vähän enemmän "särmää".

Leena Lumi kirjoitti...

Lumikkko, minäkään en ollenkaan ole tajunnut niitä kirjaimia;-)

Näitä on kiva selailla, saada sellainen päivän kevennys tai illan hyvänmielen rauhoitus.

Sinulle on jotain kevennystä blogissani!

Mirka kirjoitti...

Minä todella tykkään tavastasi esitellä kirjoja! Jopa vähän liiankin houkuttelevasta tavastasi, sillä liipaisinsormeni on nopea ja jälleen yksi uusi paketti on lentämässä luokseni.
Tosin, minun piti tilata juurikin tuo Detaljer-kirja ja sitten eksyin vahingossa Amazoniin, josta singahti koriin neljä aivan muuta, hiukan vastaavan tyyppistä opusta! Ihan niin kuin muka tarvitsisin niitä... Pitänee tehdä oma postaus aiheesta, kun näen, mitä tuli tilattua. *huokaus*

Lumikko kirjoitti...

Leena Lumi, hih, ihan kaikki muutkaan eivät siis ole hurahtaneet niihin kirjaimiin ;) Olen useasti miettinyt, että ovatkohan ne ihan mitä tahansa kirjaimia (missä ei tunnu olevan niin mitään järkeä!) vai asukkaiden nimien ensimmäisiä kirjaimia tai jotain muuta vastaavaa..?

"Illan hyvänmielen rauhoitus" oli hyvin sanottu, selailen näitä aika usein sängyssä, just siinä rauhoittumistarkoituksessa.

Ja kiitos makoisasta kevennyksestä, huomasinkin sen jo hetki sitten blogistasi. Palaan asiaan myöhemmin :)

Mirka, minähän olen entinen kirjakauppias ;) Täällä tarkoitus ei tietenkään ole yllyttää ketään ostamaan vaan pikemminkin jakaa kivoja kuvia ja inspiraatiota ihan ilmaiseksi. Mutta hyvähän se vaan on, jos tällaisten "maistiaisten" kautta löytää itselle mieluisan kirjan.

Tee ihmeessä postaus ostoksistasi, kiinnostaa nähdä millaisia löytöjä olet tehnyt. Ja hei, ei kai kukaan tällaisia kirjoja tarvitse - mutta kivoja ne ovat silti, sellaista arjen pientä luksusta. Ja voihan niitä tavallaan tarvitakin, vaikka niihin illan rauhoittumishetkiin :)

Katja kirjoitti...

En tiedä tarkkaan, mistä kirjaimista on kyse, mutta minulla on työpöydän yläpuolisella seinällä isoja kaunokirjoitus- ja tekstaustarrakirjaimia. Perheenjäsenten nimikirjaimet ja jokunen satunnainen muu, pari välimerkkiäkin. Koen, että minulle sama juttu kuin esim. ratsastajalle voisi olla hevostaulut. Niistä jääkaapin oveen kiinnitettävistä magneettisanoista, joista voi tehdä runoja, tykkäsin myös. Katosivat meillä "jonnekin".) Nappasin nuo sisustuskirjat muistiin, kiitos! (Alimmaisesta keltaisesta pussilakanasta tulee mieleen lapsuudenkoti, meillä oli tuon oloiset keltaiset + siniset.)

Lumikko kirjoitti...

Katja, nämä ovat sellaisia esineitä, eivät tarroja - yleensä näitä näkee (kuvissa) ikkunalaudoilla, hyllyjen päällä, pöydillä... Myös seinillä, ikään kuin taulujen korvikkeina. Eniten olen ihmetellyt sitä, että onko niillä kirjaimilla joku merkitys (kuten juuri nimen etukirjain) vai ovatko ne ihan satunnaisesti valittuja. Kyseessä on selvästi sellainen sisustuksen muoti-ilmiö, jolla ei taida olla paljoakaan tekemistä esim. kirjoittamisharrastuksen kanssa. Ei sillä, että tarvitsisikaan olla :)

Lapsuus minullekin tulee noista pussilakanoista mieleen, vaikka taidan olla vähän nuorempi kuin sinä. Olen ylipäätään oikea pussilakanafriikki. Muistan lähes kaikki pussilakanat, joita lapsuudenkod(e)issani oli (kuviot, tunnun, kuluneisuuden asteen).