perjantai 19. marraskuuta 2010

Näkymä ikkunastani

Meijerillekin on tullut talvi. Ikkunoista tuulee, tilkitä pitäisi.

What is your favorite journey?
"Looking out the window."
Edward Gorey Vanity Fairin haastattelussa lokakuussa 1997

16 kommenttia:

Kikke kirjoitti...

Kauniita kuvia!Tuo alin on mun mieleen erityisesti :)!

Lumikko kirjoitti...

Kiitos Kikke :)

Päivi kirjoitti...

Eikö oo ihanaa, kun tuli vihdoin lunta?! Koko maailma taas raikastui ja valaistui ihan kummasti.
Ihanat kuvat. Mä tykkään tosta keskimmäisestä; ihana kontrasti puhtaan lumen ja punaisten omenoiden kesken. Aito.

Mukavaa viikonloppua!

-Päivi-

Netta kirjoitti...

Ai että, ihan mielettömän ihanan näköistä! Pidän tuosta keskimmäisestä kuvasta kovasti.

Lumikko kirjoitti...

Päivi, on todellakin, ja se on kai tullut ihan jäädäkseen :) Mukavaa viikonloppua sinnekin!

Netta, kiitos, kiva kun piipahdit :)

Katjusha kirjoitti...

Oih, aivan kuin omasta ikkunasta ulos katsoisi. Jotenki samanoloista...Ihanan valkoista!

Kirjailijatar kirjoitti...

Viisas lausahdus tuo. Tykkään näistä valokuvista, pienistä punaisistä väriläiskistä. Keskimmäinen on hieno. Tänään oli ihan harmaa päivä. Taivaan ja maan raja oli olematon, kummatkin vaalean harmaata pintaa.

Celia kirjoitti...

Kaunis näkymä ikkunastasi ja kuvat kovin kauniit.

Katselen vielä muutaman päivän tätä maisemaa ikkunan takaa kunnes se katoaa tällaisena minulta ikuisiksi ajoiksi.
Muuttaminen tuntuu välillä hurjan kohtalokkaalta. Minulla on taipumus ajatella näin: viimeinen käännös tässä aamuvarhain, viimeinen auringonlasku makuuhuoneen ikkunassa, viimeiset päivittelyt parvekkeen epäkäytännöllisyydestä.

Lumikko kirjoitti...

Katjusha, sullakin on sitten kivat ikkunanäkymät :)

Kirjailijatar, niin on, lohduttaa etenkin silloin kun ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa. Onneksi ikkunan takanakin tapahtuu hurjan paljon. Olen aina ajatellut asuinpaikasta, että se on melkein tärkeämpää, mitä ikkunasta näkyy, kuin se miltä itse talo näyttää.

Celia, kiitos. Ymmärrän hyvin tuon muuttamisen kohtalokkuuden, itselläni muuttoon on aina liittynyt suuria tunteita, luopumisen tuskaa ja surutyötä, usein onneksi myös intoa ja tunnetta uudesta alusta.

Vieläkin ikävöin vastapäistä punatiilitaloa Helsingin Kalevankadulla, missä asuin yli viisi vuotta. Siis sitä näkymää ikkunasta. Se oli niin kaunis se talo. Sitä asutti valkoisten pulujen yhdyskunta, mietin oliko se niiden ghetto vai palatsi.

Toivotan sulle nautinnollisia viimeisiä, vaikka vähän haikeitakin ne varmaan ovat.

TH kirjoitti...

Upea enkelinsiipi sinulla! Se on saanut hyvin valoa, kun on noin hehkuva puna. Minun on paljon haaleampi.

Lumikko kirjoitti...

TH, se on kyllä hirmuisen hyvinvoiva, vaikka on todella iäkäs. Kukkiikin vähän väliä... Ympäri vuoden tuossa ikkunalla, paitsi kesähelteillä nostin sen aina päiväksi lattialle pois paahteesta.

Pellon pientareella kirjoitti...

Ihania kuvia. Puihin ja niiden oksiin ei kyllästy koskaan. Varsinkin nyt, kun niissä on vastasatanut lumi päällä, ne ovat niin kauniita. Tuo alin matala ja sitkeä puu varsinkin on tosi upea. Äsken äidin ikkunan edessä loikki edestakaisin rusakko, kerran se pysähtyi ihan ikkunan alle ja tuijotti minua. Halusi varmaan sanoa jotain lohduttavaa ja viisasta.

Lumikko kirjoitti...

Pellon pientareella, jotakin se rusakko varmaankin halusi sanoa :) Se on aina mahtavaa kun villieläin ottaa katsekontaktin, aina mietin mitä niillä mahtaa olla mielessä.

Puhut aina niin kauniisti puista, tärkeitä ovat minullekin.

Kirsi kirjoitti...

Aaaaaah, en kestä. Mielettömän kauniita kuvia. Iskivät tunnelmallaan jonnekin hyvin syvälle. Vau!

outi kirjoitti...

noin paljon lunta. kohta on täälläkin. jotenkin se pääsi taas yllättämään, talvi. vaikka tuleehan se joka vuosi. tuskin on jäänyt kertaakaan väliin..
mutta silti. kaunista on nyt, kun on lunta.

Lumikko kirjoitti...

Kirsi, kiva kuulla :)

outi, kaikki vuodenajat tulee mulle aina yllätyksenä, just se miten hetkessä ne vaihtuu, yhdessä yössä tulee talvi, tai mikä milloinkin. Lumesta tykkään kyllä ihan varauksettomasti, onhan nimenikin Lumi(kko).