Hunajaa!

Tuliaisia Etiopiasta.

Meillä syödään ihan tolkuttomasti hunajaa, koska tykkään nauttia aamu-, aamupäivä-, iltapäivä- ja iltateeni makeutettuna. Ennen pudotin teekuppiin palan sokeria, mutta A-P:n ansiosta siirryin käyttämään terveellisempää hunajaa.

Kirjaston poistokasasta nappasin mukaani pinon vanhoja Voi hyvin-lehtiä, joista yhdessä (7/2009) oli juttu hunajasta. Opin Pia Raution kirjoittamasta jutusta, että:

Paikallisesti tuotettu hunaja kuluttaa energiaa 8 kertaa vähemmän kuin sokerin tuotanto.

Hunajassa on mm. kivennäis- ja hivenaineita, flavonoideja ja vitamiineja.

Hunajaa ei kannata ostaa juoksevana, paitsi jos se on vastalingottua. Normaalisti hunaja alkaa jähmettyä muutaman viikon kuluessa, eikä pysy juoksevana. Kaupan juokseva hunaja on saatu pysyvästi juoksevaksi kuumennuskäsittelyllä, joka hävittää suurimman osan hunajan terveellisistä ainesosista.

Sen sijaan vastalingottua hunajaa voi pakastaa, jolloin se pysyy sulatuksen jälkeen juoksevana muutaman viikon.

Muutamat hunajalaadut pysyvät juoksevina jopa vuosia, mm. maitohorsmahunaja.

Kreikkalaisen Pythagoraan ruokavalio perustui ambrosiaan eli hunajan ja maidon sekoitukseen.

Lehtijuttu oli kuvitettu Riikka Katinkosken herkullisin valokuvin.

Tänä syksynä meillä on syöty etiopialaista hunajaa, jota A-P:n kaveri toi tuliaisiksi Afrikasta. Ei siis mitään lähiruokaa, mutta aika kiva tuliainen minusta. Pohjois-Etiopian Mekellessä valmistettu hunaja on hiukan makeampaa ja väriltään tummempaa kuin kotimainen hunaja.