Kauempana näkyvä harmaa meluaita ilmestyi radanvarteen viime keväänä. Se on hirveä maisemanpilaaja, eikä vaimenna junien kohinaa lainkaan vaan toimii pikemminkin kaikukoppana. Junat kulkevat siis aidan tältä puolen.
Pienistä kauneusvirheistä huolimatta meijerin näkeminen lyhyenkin poissaolon jälkeen aiheuttaa edelleen läikähdyksen sydänalassa. Eilen sen taas koin, kun ajettiin täyteen lastattu laina-auto Helsingistä tänne. Piilossaan valpas sydän tunnisti tulleensa kotiin.
 |
| Naapurin koira venyttelee. |
10 kommenttia:
Siis mikä logiikka tuon meluaidan rakentamisessa on ollut? Onko siellä toisella puolella asuinalue?
Onko sulla muuten tuo koko meijerirakennus käytössä? Jos ei, niin mitä muuta siinä sijaitsee kuin sinun pesäkolosi?
Mukavaa viikkoa!
Nonna, siellä toisella puolella on taajaman keskusta ja suurin osa asutuksesta. En silti ymmärrä, miksei radan tälle puolen sitten rakennettu toista aitaa (tälläkin puolella on asuinalue); nyt tosiaan tuntuu siltä, että aita vain voimistaa ääniä.
Ehei, ei ole, vain pieni asunto :) Tämä on tosi iso rakennus, asuntoja on kymmenkunta ja lisäksi työtiloja, verstaita yms.
Mukavaa viikonalkua Apinalandiaan!
Kaunis rakennus se onkin!
Kiki, niin minustakin, vähän funkis-henkinen :)
Eikö olekin ihana TULLA KOTIIN! Kiva, kun viihdyt. Jospa teettäisit toppaus-graffitit siihen rumaan aitaan.
Evita, jotain graffiteja siihen voisi kyllä joku taiteilla, toppauksilla tai ilman :) Ei sellaisia urbaaneja, levottomia graffiteja vaan jotain pehmeää, muumeja vaikka tai neulegraffiteja!
Outo aita, en ole sitä nähnytkään. Talonne on kaunis, ja miten ihana (ja ainakin minulle harvinainen tunne) on, kun kotiin tullessa rinnassa läikähtää mielihyvä kotiinpaluusta. Naapurin koira on oivan näköinen, vaikka aikamoinen karvanlähtö paralla ;).
Pellon pientareella, ole onnellinen jos aita-rumilus ei ole silmiisi osunut :) En ole huomannut, että koiralla olisi karvanlähtöä; voisivatko nuo valkoiset laikut olla vain lunta..?
Ei ole tullut asemalla tai meijerillä käytyä. Tosin jäteasemalle ois asiaa, kun sinne asti vain pääsisi... Heh, jos suurennat kuvaa täysille ja katsot koiran turkkia, niin kyllä se karvanlähdöltä minun silmiini näyttää :). Samanlainen turkin kuoriutuminen tapahtuu omalle porokoiralleni kaksi kertaa vuodessa, tosin ei ihan noin vahvana. Ja se toinen aina keskellä talvea, yleensä tammikuussa.
Ai jaa, on se varmaan sitten sitä, en niin hyvin noita koirajuttuja tunne...:) Naapurin koira on aika paljon ulkona (enimmäkseen), ehkä karvanlähtö siksi voimakkaampaa?
Lähetä kommentti